Loading...

Timo Raaska
29.9.2017

Kohtaamme päivittäin erilaisia riskitilanteita, joiden hyvällä hallinnalla on merkittävä rooli keskeytyksettömässä toiminnassa ja sen myötä tuloksenteossa. Ammattilaiset ovat tottuneita tekemään riskianalyysejä, luokittelemaan todennäköisyyksiä ja arvioimaan mahdollisia seurannaisvaikutuksia. Tähän kaikkeen on olemassa vakiintuneita toimintatapoja sekä erinomaisia työvälineitä ja seurantajärjestelmiä.

Kaikesta huolimatta saamme lukea mediasta miten yrityksissä toistuvasti sattuu ja tapahtuu, vaikka ei pitäisi. Laadun- ja riskienhallinnan ammattilaista jääkin mietityttämään, mikä menee vikaan. Kaikki piti olla tarkasti kontrollissa, tilastoituna ja kirjattuna.

Miten tieto näkyy arjessa käytännön toimenpiteinä?

Turvallisuusjohtamisessa tulisi selkeästi enemmän kiinnittää huomiota siihen, miten havainnoidut asiat vaikuttavat päivittäisessä käytännön työssä. Valitettavan usein törmäämme tilanteisiin, jossa päähuomio on kohdistunut raportointiin, kirjaamiseen ja tilastointiin, mutta yhteys käytännön päivittäiseen toimintaan on ohut tai lähes olematon.

Askeleet turvallisuustason aitoon parantamiseen ovat kuitenkin usein kohtuullisen suoraviivaiset. Raportoinnin ja seurannan jatkoksi tulee tuottaa selkeät päätökset toimenpiteistä, niiden vastuuttamisesta ja tulosten seurannasta. Tässä mahdollisimman suuri läpinäkyvyys ja avoin viestintä ovat parhaita apuvälineitä. Jos riskitilanteen raportoija saa välittömästi reaaliaikaista tietoa siitä, miten hänen tekemä ilmoitus on käsitelty ja kuka on vastuussa tilanteen korjaamisesta, tulee toiminnasta konkreettista.

Turvallisuus tehdään yhteistyössä

Samaan tapaan riskien ja vaaratilanteiden raportoinnista voidaan siirtyä askel askeleelta kohti parannusehdotuksia. Henkilöstöllä on usein aito kiinnostus tuottaa turvallisuutta parantavia ideoita sekä ehdotuksia, kunhan kaksi perusasiaa on kunnossa:

  1. Ehdotusten tekeminen on helppoa ja nopeaa
  2. Tehdyt ehdotukset johtavat konkreettisiin toimenpiteisiin

Varmin tapa tappaa into on jättää tehdyt ehdotukset huomiotta sekä minimoida niistä viestiminen.

Turvallisuuden parantaminen tapahtuu tehokkaimmin pienissä päivittäisissä teoissa, joihin jokainen työntekijä voi omassa roolissaan osallistua. Työnantajan ja esimiesten tehtävä on tukea näitä tekoja ja luoda olosuhteet, joissa turvallisen työskentelyn vastuu on kaikilla – sitä ei voi ulkoistaa työturvallisuusvastaavalle tai HSEQ-organisaatiolle.

Askel kerrallaan maaliin

Työntekijöiden tekemien parannusehdotusten arvioinnissa voidaan käyttää monenlaisia kriteerejä, joista ensimmäisenä kiinnittäisin huomiota toiminnan sujuvuuden lisääntymiseen. Mikäli ehdotettu toimenpide lisää työn sujuvuutta, se usein kannattaa toteuttaa, vaikka vaikutus työn turvallisuuteen olisikin vähäinen. Sujuvuus nostaa tuottavuutta ja vähentää virheitä.

Toisena pienten askelten periaatteena voisi tarkastella kustannustehokkuutta. Parhaat toimenpiteet ovat harvoin kaikkein kalliimpia. Usein hyvinkin pienillä parannuksilla saadaan aikaan merkittäviä tuloksia, lähes ilmaiseksi.

Sanoista tekoihin, tilastoista toimintaan ja raporteista ratkaisuihin. Helppo homma?

Tilaa blogiartikkelit

2017-10-10T10:36:40+00:00