”Johdon tulee tukea ilmapiiriä, jossa työntekijät uskaltavat kertoa ongelmista”

Turvallisuuden johtaminen on haasteellista ja sen onnistuminen edellyttää yhtä lailla erityisosaamista samoin kuin taloudellinen johtaminenkin. Pelkkä johdon osaaminen ei riitä, sillä toimiva yhteistyö vaatii myös henkilöstöltä osaamista sekä koko yrityksen läpileikkaavaa vuorovaikutusta.

Vanhushoidon ongelmiin keskittyvän juttusarjan viimeinen osa keskittyy organisaation turvallisuuskulttuurin luomiseen yhteistyössä johdon ja henkilöstön kanssa. Lisäksi nostetaan esille 9 teesiä, joilla arjesta voi tehdä turvallisempaa.

Vanhuspalvelun ongelmien syihin ja yritysten turvallisuuskulttuurin muutokseen keskittyvän ensimmäisen osan voit lukea täältä ja turvallisuuden mittaamiseen syventyvän toisen osan täältä.

Turvallisuus syntyy yhteistyöstä

Korkea turvallisuustaso vaatii johdon ja henkilöstön yhteistyötä, joka ilmenee laadukkaana turvallisuuskulttuurina. Henkilöstön osallistuminen on äärimmäisen tärkeää turvallisuuden edistämisessä, sillä turvallisuus tapahtuu (tai jää tapahtumatta) osana arjen työtä. Lisäksi työntekijöillä tulee olla tietoa ja ymmärrystä siitä, miksi epäonnistumisia tapahtuu, ja mitä onnistuminen vaatii.

Johdon tehtävänä on tukea ilmapiiriä, jossa ihmiset uskaltavat kertoa ongelmista ja omista virheistään ilman rangaistuksen pelkoa. Esimerkiksi hoitajien alimitoitus työvuorossa, vanhusten ihmisarvoa loukkaavat toimintatavat tai toimintojen puutteelliset kirjaamiset ovat asioita, joista työntekijöiden tulee pystyä raportoida ja keskustella johdon kanssa. Johdon tehtävänä on kuunnella henkilöstöä herkällä korvalla ja kommunikoida aktiivisesti heille turvallisuuteen liittyvistä asioista.

Jos organisaation kulttuuri estää työntekijöitä välittämästä tietoa esimiehelle tai johdon tietoisuuteen, ei johdolla voi olla realistista kokonaiskuvaa turvallisuuden tasosta eikä mahdollisuutta löytää tapoja tukea turvallisempaa arkea.

Oppiva organisaatio toimii turvallisemmin

Johdon tehtävänä on varmistaa työntekijöiden turvallisuuden varmistamisen ammattitaito ja luoda edellytykset työn tekemiselle turvallisesti. Johdon tulee kuunnella henkilöstöä ja seurata laadun sekä turvallisuuden indikaattoreita sekä muodostaa tietovirroista kokonaiskuva yhtiön tilasta, ja kommunikoida se työntekijöille.

Korkea turvallisuustaso ei kuitenkaan perustu pelkästään yksilöiden kehittämiseen. Se vaatii ns. organisaation oppimista, jossa yksilöiden kokemus ja osaaminen yhdistetään systemaattisella tavalla organisaation tiedoksi, joka luo pohjan sille miten ihmiset organisaatiossa toimivat.

Systeemiturvallisuuden ja virheidenhallinnan perusosaamisella varmistetaan, että kaikki ymmärtävät oman roolinsa ja kuinka yhteistyö organisaatioissa toimii. Systeemiturvallisuus tarkoittaa vaaratilanteiden tunnistamista, analysointia ja korjaustoimenpiteiden laatimista ottaen huomioon mm. organisaation toimintatavat, työskentely-ympäristön sekä ihmisten välisen vuorovaikutuksen. Tarvitaan ymmärrystä siitä, että virheet syntyvät aina jostain syystä ja syihin puuttumalla virheiden määrä sekä seuraukset vähenevät.

Turvallisuutta voidaan parantaa vain silloin, kun ongelmien esiin tuominen otetaan vakavasti ja organisaation jokaisella portaalla sitoudutaan korjaamaan esiintyneet ongelmat. Päävastuu kulttuurin kehittämisestä ja ylläpitämisestä on johdolla, mutta se vaatii toteutuakseen kaikkien työntekijöiden panosta.

9 Teesiä turvallisuusjohtamiseen

Jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka turvallista arki työpaikalla on. Seuraavien yhdeksän teesin avulla, voit pohtia miten kehität turvallisuutta omassa työyhteisössä.

1. Varmista, että organisaatioilla on käytössä hyvät työkalut turvallisuuden ja laadun johtamiseen.
2. Huolehdi, että johdolla ja koko henkilöstöllä on riittävä ymmärrys systeemiturvallisuudesta ja inhimillisistä tekijöistä.
3. Varmista henkilöstön osaaminen ja ylläpidä sitä aktiivisesti.
4. Kehitä systemaattisesti turvallisuutta ja laatua tukevaa kulttuuria. Kulttuurin kehittäminen on kuin luottamuksen ja motivaation rakentaminen, se vaatii aikaa ja pitkäjänteistä työtä, jossa yksi väärä teko nollaa saavutukset nopeasti.
5. Kuuntele henkilöstöä ja osoita heille toiminnan muuttamisen kautta, että heidän viesteillään on merkitystä.
6. Muuta toimintaa tietoon perustuen. Jos mikään ei muutu, niin laatu ja turvallisuus tuskin muuttuvat. Seuraa muutosten vaikutuksia.
7. Mahdollista tiedon jakaminen ja oppiminen onnistumisista ja epäonnistumisista.
8. Kerro aktiivisesti henkilöstölle, missä turvallisuuden ja laadun suhteen mennään, mitä tavoitellaan, mitä on tehty, ja mitä tullaan tekemään.
9. Muista, että turvallisuus ja laatu perustuvat yhteistyöhön. Sen rakentaminen vaatii johtamista, jolla kaikki saadaan mukaan.