Omavalvonta tarkoittaa potilas- ja asiakasturvallisuuden laadun varmistamista ja sen avulla pyritään turvaamaan hyvät hoito- ja toimintakäytännöt. Omavalvonnan ensisijaisena tarkoituksena on lisätä potilas- ja asiakasturvallisuutta, parantaa hoidon tai palvelun laatua, antaa keinot puuttua epäkohtiin ja edistää työturvallisuutta.

Omavalvonta koskee yksityisiä ja julkisia palveluntuottajia, organisaatioita ja niiden työntekijöitä. Omavalvontaa säätelevät mm. terveydenhuoltolaki ja vanhuspalvelulaki.

Omavalvonta on käytännön riskienhallintaa

Riskinhallinnassa asiakas- ja potilasturvallisuutta pyritään kehittämään tunnistamalla ne kriittiset kohdat, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa.

Asiakas- ja potilasturvallisuuteen vaikuttavia riskejä voi liittyä mm. fyysiseen toimintaympäristöön, toimintatapoihin, asiakkaisiin, henkilökuntaan ja riskit voivat myös kumuloitua useiden virheiden yhteisvaikutuksesta. Kun epäkohdat tai riskit on tunnistettu, organisaation tai yksikön toimintatapoihin tehdään tilannetta korjaavia muutoksia. Lisäksi toiminnan vastuut tulee määritellä, jotta jokainen työntekijä tietää vastuualueensa.

Tehokas riskienhallinta edellyttää aina avointa ja turvallista työilmapiiriä, jossa henkilöstö uskaltaa tuoda ilmi asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia, sekä luottamusta esimiesportaaseen asioiden korjaamiseksi.

Mitä omavalvontaan kuuluu?

Omavalvontaan kuuluu viranomaisivaatimuksia sekä organisaation itsensä asettamia laatuvaatimuksia. Viranomaisvaatimukset sisältävät mm. lainsäädännön, lupaehtoja ja laatusuosituksia.

Omavalvonnan tavoitteena on, että yksikkö arvioi jatkuvasti omaa toimintaansa, kuuntelee asiakkaita ja omaisia palveluun liittyvissä laatu- ja turvallisuusasioissa sekä kehittää toimintaa arjessa asiakaspalautteen mukaan.

Sosiaalihuollossa asiakasturvallisuus on laajempaa kuin terveydenhuollossa. Sosiaalihuollon omavalvonta sisältää fyysisen turvallisuuden lisäksi myös psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden. Näitä ovat mm. asiakkaan kohtelu, osallisuus ja oikeusturva. Lisäksi asiakasturvallisuuteen on katsottu Valviran määräyksen (kohta 4.4, 1/2014) mukaan sisältyvän mm. henkilöstön määrä ja rakenne, sijaisten käytön periaatteet sekä tiedot henkilökunnan voimavarojen riittävyyden varmistamisesta.

Omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävillä

Omavalvonnan ydinajatus perustuu toimintayksikölle tai organisaatiolle laadittuun kirjalliseen omavalvontasuunnitelmaan.

Suunnitelmasta tulee ilmetä, miten yksikössä varmistetaan laadukas ja turvallinen palvelu. Lisäksi suunnitelmasta tulee löytyä toimintaohjeet, mikäli toiminnassa havaitaan puutteita tai jos asiakasturvallisuus on vaarantunut.

Omavalvontasuunnitelma tulee olla julkisesti nähtävillä.

Omavalvonnan työnjako jakautuu johdon ja henkilöstön kesken. Turvallisen ja laadukkaan palvelun tarjoaminen vaatii koko organisaatiolta sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja kykyä oppia virheistä. Jokaisen panos organisaatiossa on tärkeä – johdon, esimiesten kuin työntekijöidenkin. Lisäksi vuokratyövoiman, sijaisten ja opiskelijoiden tulee olla tietoisia omavalvontasuunnitelman sisällöstä ja noudattaa sitä.

Omavalvonnan suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen toimii parhaiten, kun siinä on aktiivisesti mukana koko henkilöstö. Näin eri rooleissa työskentelevien henkilöiden monipuolinen asiantuntemus saadaan hyödynnettyä toiminnan kehittämisessä.

Omavalvonta edistää laadukasta toimintaa

Omavalvonta on palvelun laadun ja sisällön ensisijainen valvontamenetelmä, jonka tarkoituksena on edistää asiakas- ja potilasturvallisuutta. Omavalvontaa käytetään toiminnan turvallisuuden ja laadun seuraamisen sekä ja kehittämisen työkaluna ja sen toteutumista arvioidaan jatkuvasti yhdessä henkilöstön kanssa.

Lähteet:

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys (2019) Potilas- ja asiakasturvallisuuden omavalvontaopas potilasturvallisuuteen.

Valviran määräys 1/2014 – Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalveluiden omavalvontasuunnitelmasta.