Täydennyskoulutusten toteutumisen tilastointi on puutteellista – osaamisrekisteri tarpeen

Oman työn kehittäminen ja hoidon laadun varmistaminen edellyttävät paitsi itsenäistä tiedon hakemista, myös ammatillista täydennyskoulutusta. Lisäksi työnkuvan jatkuva muuttuminen lisää tarvetta uudistaa henkilöstön osaamista. Täydennyskoulutuksen avulla varmistetaan, että työntekijöillä on riittävä ja ajantasainen ammattitaito.

Täydennyskoulutus tarkoittaa ammatillisen osaamisen kehittämistä, jonka avulla syvennetään ammattitaitoa tai kehitetään omaa asiantuntijuutta. Täydennyskoulutusta voidaan järjestää mm. kurssimuotoisesti, verkko-oppimisena, seminaareina tai toteuttamalla lupa- tai korttikoulutuksia.

Täydennyskoulutusta suunnitellaan ja toteutetaan kehityskeskustelujen sekä työyksikkökohtaisten koulutussuunnitelmien pohjalta. On myös tärkeää luoda työyksiköissä joustavat sijaisjärjestelyt, jotta täydennyskoulutukseen osallistuminen on mahdollista.

Täydennyskoulutus on lakisääteistä

Täydennyskoulutus on lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollossa (mm. terveydenhuoltolaki L1326/ 2010, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä L559/1994, laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä L817/2015). Tehyn ja Superin mukaan työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua työnantajan maksamaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen vuosittain keskimäärin 3 – 10 päivänä.

Lääkäriliiton suosituksen mukaisesti vastaavasti lääkäreiden tulisi osallistua toimipaikkansa ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen vähintään 10 päivää vuodessa. Lain toteutumisen seuranta ei ole kuitenkaan järjestelmällistä.

Toisaalta moni työnantaja saattaa mieltää tietojärjestelmien ja uusien laitteiden käyttöön perehdyttämisen täydennyskoulutukseksi, mikä ei täytä täydennyskoulutusten kriteeriä. Lisäksi monet työntekijät käyvät täydennyskoulutuksissa omalla ajallaan ja rahallaan, mikä ei näy työnantajan tilastoissa.

Osaamisrekisteri parantaa osaamisen seurantaa

Tehy esittää yhtenäistä osaamisrekisteriä (Tehy-lehti 3/2019, s. 18), johon työntekijän kaikki lisä- ja täydennyskoulutukset kirjataan järjestelmällisesti. Näin parannetaan huomattavasti koulutusten tilastointia ja lain toteutumisen seurantaa.

Laatuportti tarjoaa kattavan koulutusten seurannan ja raportoinnin

Qreformin Laatuportti-järjestelmä tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille ratkaisun esitettyyn osaamisrekisteritarpeeseen. Laatuportin pätevyyksien ja osaamisen hallinta sisältää osaamisrekisterin lisäksi kattavat toiminnot koko täydennyskoulutusprosessin hallinnointiin, koulutusten ylläpito- ja saavuttamisohjelmien toteuttamiseen sekä koulutusten seurantaan ja raportointiin.

Laatuportin osaamisrekisteristä saadaan ajantasainen tieto työntekijöiden osaamisesta ja pätevyyksien tilasta, jolloin reagointi täydennyskoulutustarpeisiin tapahtuu ajoissa. Työntekijä voi myös itse tarkistaa koska tahansa omien pätevyyksien tilanteen ja hakeutua ajoissa koulutukseen.

Laatuportti tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet seurata lain toteutumista sekä täydennyskoulutusten tilaa. Laatuportin avulla organisaatio pystyy varmistamaan, että heillä on pätevä, osaava ja motivoitunut henkilökunta hoitamassa asiakkaita ja potilaita.

Lähteet:

www.superliitto.fi

www.tehy.fi

www.laakariliitto.fi