Tunnistetaanko vaaroja, jos ei tiedetä mitä etsitään?

Riskitietoisuus-sana on minulla kovalla kulutuksella puhuessani organisaation turvallisuuskulttuurista. ”Riskitietoinen poistaa riskejä, ei aiheuta niitä”, on lause, jossa termiä erityisesti kulutan. Riskitietoisuuden kasvattamisella tavoitellaan valveutuneisuutta omassa ympäristössä ilmeneviä vaaratekijöitä kohtaan. Tarkoituksena on antaa yksilölle edellytykset havaita riskejä ympäristössään, mutta myös ymmärrystä välttää vaaraa aiheuttavia tekoja.

Turvallisuuden tosiasiallinen kehittäminen kuitenkin edellyttää lisäksi ymmärrystä riskien hallinnan systemaattisesta luonteesta. Kun riskeistä on saatavissa kootusti tietoa, pystytään niiden juurisyihin vaikuttamaan. Riskitietoinen yksilö myös ilmoittaa havaitsemistaan riskeistä, vaikka ne olisivatkin poistettavissa välittömästi havainnon yhteydessä.

Ilman riskitietoisuutta ei ympäristön vaaroja osata havainnoida. Ilman tietoa siitä, miten havainnoista voi ilmoittaa, voi ilmoitus jäädä tekemättä. Tällöin riskien juurisyihin ei päästä vaikuttamaan. Ilman ilmoitusten täsmällistä käsittelyä, ei ilmoituksen tehnyt yksilö koe menettelyä merkityksellisenä. Tämä passivoi riskien havaitsemista, niiden korjaamista ja ilmoitusten tekemistä. Systemaattinen riskienhallinta vaatii riskien havaitsemista, niistä ilmoittamista ja ilmoitusten täsmällistä käsittelyä. Yksilöllä ja hänen riskitietoisuudella on ratkaiseva merkitys tämän kokonaisuuden onnistumiselle.

Palaan otsikon kysymykseen ”tunnistetaanko vaaroja, jos ei tiedetä mitä etsitään?”. Vastaukseni on, että ei tietenkään. Tarvitaan tietoa siitä, miten turvallisuutta toimintaympäristössä ylläpidetään ja mitkä asiat voivat tämän turvallisuuden vaarantaa.

Poikkeukselliset ympäristöt

Kaikissa ympäristöissä on löydettävissä erityispiirteitä, jotka on tunnistettava. Toimintaympäristön poiketessa luonteeltaan merkittävästi totutusta, korostuvat riskitietoisuuden tarpeet. Erityispiirteitä voi ilmetä esimerkiksi toimitilojen käyttötavassa tai niissä asioivien ihmisten toimintatavoissa. On tärkeää tunnistaa myös toimintaympäristöön vaikuttavat muuttujat. Esimerkiksi ajallisesti tarkasteltuna saattaa toimintaympäristö muuttua valtavasti eri vuorokauden aikoina, vuodenaikoina tai vaikkapa kausiluonteisesti. Nämä muuttujat vaikuttavat merkittävästi siihen, minkälaisille riskeille ollaan alttiita.

Hoitolaitokset ovat erinomainen esimerkki toimintaympäristöön liittyvistä erityispiirteistä. Ne ovat toimitiloina hyvin poikkeuksellisia muihin rakennuksiin nähden ja niiden toiminta sisältää paljon omintakeisia riskejä.

Hoitolaitoksissa työskennellään useimmiten ympärivuorokautisesti, vaihtelevin henkilöstöresurssein. Oleellisin erityispiirre muihin toimintaympäristöihin ovat hoitolaitosten potilaat. Potilaiden toimintakyvyn puutteet aiheuttavat haasteita omatoimiselle pelastautumiselle onnettomuustilanteessa ja täten edellyttävät hoitohenkilöstöltä erityisiä valmiuksia. Riskitietoisella toiminnalla voidaan ennaltaehkäistä pelastamista vaativia tilanteita ja edesauttaa onnettomuustilanteen toiminnan edellytyksiä.

Perehdytys avainasemassa

Toimintaympäristön turvallisuuteen voi perehtyä paikan päällä tehtävien tutustumisten lisäksi sähköisillä aineistoilla, kuten verkkokursseilla. Ne toimivat myös erinomaisesti orientoivina oppimiskokemuksina uuteen toimintaympäristöön saapuvalle. Eri keinoin toteutettu perehdytys toimintaympäristön riskeihin antaa hyvät valmiudet tarkastella turvallisuutta ja sitä vaarantavia tekijöitä.

Riskitietoisuutta on hyvä kasvattaa sopivalla annoskoolla ja vaihtelevilla antoreiteillä. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen vaatii sinnikkyyttä ja ensimmäinen vaikutelma on tärkeä. Antamalla hyvät eväät jo perehdytysvaiheessa, luot edellytykset turvallisuuden edistämiselle pitkällä aikavälillä.

Suomen Palopäällystöliitto yhteistyössä Qreformin kanssa tarjoaa apua hoitolaitosympäristön riskitietoisuuden kehittämiseen. Paloturvallisuutta taidolla -verkkokurssi perehdyttää sekä alan ammattilaiset että opiskelijat hoitolaitosten turvallisuuteen. Tutustu kurssiin ja ota käyttöösi tämä työkalu organisaatiosi riskitietoisuuden kehittämiseen.

Mikko Poutala työskentelee Suomen Palopäällystöliitossa koulutuspäällikkönä. Hän on taustaltaan palomies ja turvallisuusalan tradenomi.