Riskienhallinnassa tärkeää on saada tieto mahdollisista vaaroista ajoissa, arvioida kuinka suuren riskin vaara voi aiheuttaa, ja ryhtyä ajoissa tarvittaviin toimiin vahinkojen välttämiseksi. Vaaratilanne kertoo jo siitä, että ennakointi on osin epäonnistunut.

Nousevatko todelliset riskit esiin?

Työn riskit ovat johtamisen ja työntekijän näkökulmasta erilaiset. Johto saattaa nähdä riskin henkilöstön saatavuudessa, lainsäädäntöuudistuksen mahdollisissa vaikutuksissa tai toimialan rakennemuutoksen aiheuttamassa kilpailuasetelman muutoksessa. Työntekijälle vaaraa edustaa, esimerkiksi suojaamaton pistorasia, epäselvä työmääräys, vaikeasti löydettävät toimintaohjeet tai sisäpuhelinjärjestelmän katvealue.

Riskienhallinta saattaa tuntua oman työn kannalta ulkopuoliselta ja hankalalta.

Tyypillisesti työntekijät täyttävät vuosittain kysymyslomakkeita työn vaaroista ja johto kokoontuu miettimään strategisia riskejä seuraavalle toimintakaudelle. Nouseeko näissä keskusteluissa esiin tarvikekaapin rikkinäinen lukko tai osaston kesäajan resurssikapeikko? Välttämättä ei.

Riskienhallinnan menettelytapoja tarkastellessa herää epäilys, että monet todelliset vaarat jäävät usein virallisten käsittelyprosessien ulkopuolelle.

Turvallisuushuoli antaa arvokasta tietoa

Riskienhallinnan yksi suurimpia haasteita on saada tietoa todellisista toiminnan vaaroista ajoissa. Jokapäiväisessä riskienhallinnassa onkin alettu puhua vaarojen ja riskien sijaan turvallisuushuolista.

Työntekijä voi tuoda esiin turvallisuushuolensa, esimerkiksi henkilöstön kahvihuoneen taululla, intranetin etusivulla tai työpuhelimen kotivalikossa. Huolen esiin nostaminen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja luontevaa.

Turvallisuushuoli kumpuaa aina työntekijän omasta kokemuksesta ja näkemyksestä. Siihen ei sisälly ennalta-annettuja tulkintamalleja –  juuri siksi tuo tieto on arvokasta!

Turvallisuushuolet kertovat todellisista työn vaaroista, joiden vaikutukset nähdään kaikkein merkityksellisimpinä.

Turvallisuus lähtee asenteesta

Tunnetun turvallisuuskulttuurin tutkijan Patrik Hudsonin (Professor of the Human Factor in Safety, Delft University of Technology) mukaan yksi kehittyneen turvallisuuskulttuurin piirteitä on jatkuva pieni huoli turvallisuudesta. Tämä ajattelutapa tulisi olla kaikilla suorittavan työn tekijöistä ylimpään johtoon.

Sen lisäksi työyhteisö tarvitsee työkalut, joilla huolet voidaan tuoda esiin, sekä toimivat prosessit palautteen käsittelyyn.

Toimivan turvallisuusjohtamisjärjestelmän edellytyksenä on, että ajankohtaiset turvallisuushuolet saadaan luontevasti mukaan riskienhallinnan käsittelyprosesseihin ja jatkuvaan turvallisuuden parantamiseen.

Siksi vaaroista pitää tehdä näkyviä, jotta niihin voidaan puuttua.

Lähteet: Hudson, P. 2007. ”Implementing a safety culture in a major multi-national”. Safety Science 45, 697–722.