Vihreä ja kestävä Kemin kaupunki viitoittaa rohkeasti polkua kuntasektorilla

Kuvat: ©Kemin kaupunki

Kemin kaupunki on manner-Suomen ensimmäinen kunta, jolla on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti. Useilla sen alaisuudessa toimivalla organisaatiolla on lisäksi ISO 45001 -työterveys- ja työturvallisuussertifikaatti. Kemin poikkeuksellisen kunnianhimoinen linja juontaa juurensa Suomi 100 -juhlavuoteen 2017, jolloin kunnanvaltuustossa tehtiin rohkea periaatepäätös.

Pioneeri ei voi harrastaa mallioppimista

Meri-Lapin kauniissa maisemissa, Perämeren pohjukassa sijaitseva Kemi on noin 20 000 asukkaan ”suuri pieni kaupunki”. Se tunnetaan paitsi vahvana teollisuus- ja satamakaupunkina myös suosittuna matkailukohteena ja Lumilinnan kotina.

Harvemmille on sen sijaan tuttu Kemin kaupungin määrätietoinen työ vihreän siirtymän, kestävän kehityksen sekä työterveyden ja -turvallisuuden parissa. Kemin kaupunki on mm. kunta-alan energiatehokkuussopimusjärjestelmän pitkäaikainen jäsen ja mukana myös Hiilineutraalit kunnat -verkostossa. Lisäksi kaupunki on luvannut vähentää muovin käyttöä ja lisätä sen kierrättämistä Sitoumus 2050:n mukaisesti.

Merkittävä askel ympäristötyössä otettiin vuonna 2017, jolloin elettiin Suomi 100 -juhlavuotta. Kemin kaupunginvaltuusto päätti juhlapäätöksenä sitoutua YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Samalla kaupunkistrategiaan sisällytettiin vihreä ja kestävä toimintamalli.

”Alkuun emme uskaltaneet vielä sanoa, että tavoittelemme sertifikaattia, vaikka toki se meillä siinteli mielessä. Siinä vaiheessa totesimme vasta tutustuvamme standardin vaatimuksiin. Hankkeeseen toi oman haasteensa se, ettemme me eivätkä myöskään sertifioijat ennalta täysin tienneet, mitä sertifikaatin hankkiminen kunnan tapauksessa käytännössä tarkoittaa”, kertoo Kemin kaupungin kestävän kehityksen päällikkö Eija Kinnunen.

Erona esimerkiksi yrityksen sertifiointiin nähden on se, että yrityksen toiminta tyypillisesti keskittyy yhteen tai muutamaan toimialaan, kun taas kunnan toiminta kattaa laajasti erilaisia osa-alueita. Koska Kemi oli manner-Suomen ensimmäinen kunta, joka tavoitteli ISO 14001 -ympäristösertifikaattia, käytännön toteutus vaati mietintää. Pioneeri kun ei voi harrastaa mallioppimista.

”Oli viisas päätös valtuustolta, että haluttiin tähdätä standardien noudattamiseen. Vaikka kaikki pitävät vihreyttä ja kestävyyttä tärkeinä asioina, niiden edistäminen on helppo jättää tekemättä, koska se liittyy kaikkeen muttei tyypillisesti ole kenenkään ydintyötä. Päätös on antanut käytännön työlle selkänojaa, raamia ja suuntia”, Kinnunen toteaa.

”Oma taustani on IT-alalla, joten osaan kaivata hyviä järjestelmiä, jotka myös toimivat yhteen. En halunnut enää silppua, joka ei keskustele keskenään.”

Kestävän kehityksen päällikkö Eija Kinnunen, Kemin kaupunki

Hiljaa mutta määrätietoisesti hyvä tulee

Kuntatoimijan kehitystyön suunnittelu ja toteutus on laaja kokonaisuus, joka vaatii taakseen myös hyvät työkalut. Työtä tukevan tietojärjestelmäratkaisun osalta Kemi on tehnyt yhteistyötä Qreformin kanssa vuodesta 2021 lähtien.

Rego-järjestelmäratkaisussa lähdettiin liikkeelle riskienhallinnasta sekä työterveydestä ja -turvallisuudesta, mutta sittemmin ratkaisua on sovitettu Kemin tarpeisiin laajemminkin. Käytössä ovat nyt myös whistleblow, riskiarvioinnit, työsuojeluilmoitukset, ympäristöilmoitukset ja asiakaspalautteet. Parhaillaan käyttöön ollaan ottamassa laadunhallintaan liittyvää moduulia.

”Liikkeelle lähdettiin tilanteesta, jossa tietoa oli kyllä olemassa, mutta se oli hajallaan eri paikoissa. Tietoja löytyi Excel-viidakosta, PowerPointeista, Word-tiedostoista, levynkulmilta ja Teamsista”, Kinnunen luettelee.

Kinnusen mielestä esimerkiksi Excelien käyttö oli alkuun ihan perusteltuakin: ensin oli tärkeää hahmottaa omassa päässä, miten asiat kannattaa tehdä ja miten ei. Nykytilanteessa hän kuitenkin pitää järjestelmää käytännössä välttämättömänä. Kokonaistilanteen hallinta kävisi Excelillä hyvin työlääksi eikä kovin järkeväksi.

”Oma taustani on IT-alalla, joten osaan kaivata hyviä järjestelmiä, jotka myös toimivat yhteen. En halunnut enää silppua, joka ei keskustele keskenään”, Kinnunen toteaa.

Auditoija tulee, oletko valmis?

Keskeinen osa ympäristösertifikaattiin liittyvää työtä on ollut käytännön tavoitteiden asettaminen, toteutumisen seuranta sekä tarvittaessa päivitys – jokaiselle kohteelle erikseen. Muun muassa tämän kokonaisuuden hallinnassa tehokas järjestelmäratkaisu osoittaa vahvuutensa.

”Aloitimme sertifiointiin tähtäävän työn valitsemalla jokaiselta toimialalta ensin muutaman kohteen. Kaikki loput sisällytettiin mukaan seuraavana vuonna, kun tiesimme, mitä vaatimusten täyttäminen vaatii. Nykyään meillä on jo 19 kohdetta, joista osalla on sekä ympäristö- että työterveys- ja työturvallisuussertifikaatit. Mukana ovat muun muassa kaikki koulut ja suuri osa päiväkodeista, materiaalikeskus, kirjasto, museoita sekä hankinta- ja energiatehokkuustoiminnot”, Kinnunen kertoo.

Kohteet auditoidaan ensin sisäisesti, sitten ulkoisesti. Standardien seuraaminen on tuonut työhön positiivista pakkoa ja systematiikkaa. Kinnunen korostaa kuitenkin sitä, että vaikka sertifikaatit ovat hieno osoitus hyvin tehdystä työstä, tärkeintä on aina kuitenkin se, mitä kuntalaisten arjessa tapahtuu.

”Pääasia on, että asioita edistetään oikeaan suuntaan. On ollut mukava saada sellaista palautetta, että tämä on ollut hyvä juttu, vaikka se onkin vaatinut alkuun työtä. Omakin työ on ollut vaivan arvoista, kun näkee, että muutkin ovat tästä innostuneet. Esimerkiksi kouluissa ideoidusta ilmastokasvatushankkeesta on ollut ilo kertoa eteenpäin myös auditoinneissa”, Kinnunen toteaa.

Vihreä Kemi Facebookissa 

Vihreä Kemi Instagramissa