Kristallipalloja, todennäköisyyslaskentaa ja Mauno Koiviston viisaat sanat – mitä eroa on ennustamisella ja riskienhallinnalla?

Vaikka mitä tekisimme, emme voi tietää varmuudella tulevaa. Mihin ennakointi ja riskienhallinta siis oikeastaan perustuvat, ja miten ne eroavat ennustamisesta? 

Erot piilevät työkaluissa, systemaattisuudessa ja asenteissa 

Kuten riskienhallinnan parissa työskentelevät hyvin tietävät, kaksi tärkeää elementtiä erilaisten riskien arvioinnissa ovat riskin todennäköisyys ja mahdolliset vaikutukset. Mitä todennäköisemmäksi ja vaikutuksiltaan laajemmaksi tietty riski arvioidaan, sitä enemmän sen toteutumisen estämiseksi kannattaa ponnistella. 

Samaan aikaan on realismin nimissä todettava, että täysin absoluuttiseen lopputulokseen emme valitettavasti koskaan pääse – niin kauan kuin haluamme elää täyttä elämää ja tehdä työtä merkityksellisten asioiden eteen. Nollariski on mahdollinen vain jättämällä kalliokiipeily kokeilematta, yritys perustamatta, laivat lähettämättä merille ja potilaiden leikkaukset tekemättä. 

Vaikka tiedämme, ettemme voi täydellä varmuudella tietää tulevaa, meillä on nykyään käytettävissämme valtava määrä dataa, tietomalleja, työkaluja ja ymmärrystä. Niiden avulla voimme jäsennellä erilaisten riskien aiheuttajia ja osatekijöitä sekä valjastaa käyttöön ennaltaehkäiseviä toimia. 

Erona kristallipallolla tai mututuntumalla ennustamiseen onkin se, että tietopohjaisilla työkaluilla pystymme ajamaan riskejä eri suunnilta niin pieneen nurkkaan, että toteutumisen mahdollisuus pienenee tuntuvasti. Keskeisenä apuna tässä työssä toimivat kriittinen ja tieteellinen ajattelupohja, datan keruu ja aktiivinen hyödyntäminen, systemaattiset toimintamallit sekä organisaation yhteinen turvallisuuskulttuuri. Nämä asiat mututuntumasta ja kristallipallosta puuttuvat. 

Miten riskejä ennakoidaan ja hallitaan 

Nykyaikaista riskienhallintaa helpottavat merkittävästi pitkältä ajalta käytettävissä olevat tiedot. Tämä koskee paitsi organisaation omaa tietokertymää myös koko toimialan yhteistä tietoa. Lisäksi on syytä arvioida olennaisilta osin ulkoisia tekijöitä ja toimintaympäristön kehittymistä.

Tiivistäen voidaan todeta, että tulevaisuuden mahdollisten tapahtumien ennakointi merkityksellisellä tasolla vaatii tarkkaan ja järjestelmälliseen prosessiin perustuvaa riskien arviointia, henkilöstön riittävää kouluttamista sekä jatkuvaa arviointia. Työn pohjana toimii yhteinen pohdinta siitä, mitkä ovat organisaation omassa toiminnassa oleellisia riskejä, millaiset riskit ennakoinnin piiriin sisällytetään ja mihin riittävien ehkäisytoimien raja vedetään. Sama politiikka ei sovellu kaikille, sillä riskejä on aina arvioitava käsillä olevassa kontekstissa.

Ulkoinen ohjaus + sisäiset linjaukset 

Kriittisillä aloilla yhteiskunta ohjaa ja seuraa osaltaan riskienhallintaa lainsäädännön ja valvonnan keinoin: pankkien on tehtävä asiakkailleen kantokykyarvioita, ydinvoimaloita koskee tarkka regulaatio ja lentoliikennettäkin säännellään. Takana on yhteinen huolenpito riskien oikeamittaisesta huomioimisesta ja ennaltaehkäisystä. 

Ulkoa päin annettujen raamien lisäksi oman organisaation riskienhallintapolitiikassa on punnittava, mitä juuri meille tarkoittaa ”todennäköinen riski” tai ”sietämätön riski”. Tärkeä osa politiikan muodostamista on se, että linjaukset pohditaan etukäteen ja kirjataan ylös, jotta sama säännöstö pätee koko henkilöstön työhön. Strukturoidun, systemaattisen työn yhdistäminen inhimilliseen ymmärrykseen ja tulkintaan auttaa pääsemään lähemmäs tulevaisuuden totuutta. 

Sen jälkeen, kun olemme tehneet kaiken kohtuullisen voitavamme riskien toteutumisen estämiseksi, hyödyntäneet siinä saatavilla olevan tietomme, tietomallimme ja todennäköisyyslaskennan sekä luoneet organisaatioon yhteisen tavan hallita riskejä, voimme jäädä levollisesti noudattamaan presidentti Mauno Koiviston viisaita sanoja: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.

Kirjoittaja Timo Raaska on Qreformin toimitusjohtaja, jonka intohimona on auttaa organisaatioita hallitsemaan laatua, riskejä ja pätevyyksiä käytännönläheisesti ja tuloksellisesti. Vapaa-ajallaan hänet löytää usein kuntonyrkkeilemästä tai erilaisista remonttipuuhista. 

Lue lisää: 

Työhön liittyvien riskien hallinta – kolme tärkeää osa-aluetta 

Rego HSEQ – kokonaisvaltainen ratkaisu laadun, riskien ja pätevyyksien hallintaan sekä osaamisen testaukseen