Lääkitysturvallisuuden johtaminen on tärkeä osa asiakas- ja potilasturvallisuutta

Lääkitysturvallisuutta käsittelevän blogisarjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan lääkitysturvallisuutta ja riskienhallintaa sote-palvelujen järjestäjien sekä tuottajien johdon näkökulmasta. Mikä merkitys lääkitysturvallisuuden kokonaisuuden kannalta on lääkitysturvallisuuden varmistamisella ja kehittämisellä sekä miten ne huomioidaan riskienhallinnassa?

Lääkitysturvallisuuden haasteet

Lääkitysturvallisuuden sekä itse lääkehoidon turvallisuuden hallintaan liittyy monia haasteita, jotka tulisi ottaa huomioon myös riskienhallinnassa. Riskienhallintaa tulisi entistä vahvemmin viedä ennakoivampaan suuntaan etenkin nyt, kun luodaan yhteisiä pelisääntöjä tulevien hyvinvointialueiden sisällä.

Tähän asti kunnat, kaupungit sekä sairaanhoitopiirit ovat luoneet itselleen hyvin pitkälle omat, heille sopivat enemmän tai vähemmän keskitetysti laaditut lääkehoitosuunnitelmat sekä lääkehoidon prosessit ja niihin liittyvät toimintatavat riskienhallintaa myöten. Myös lääkehoidon osaamisen vaatimuksissa sekä varmistamisessa (esim. lääkeluvat) voi olla hyvinkin suuria eroja alueellisesti. Lääkitysturvallisuuden ja lääkehoidon ohjaamisessa ja kehittämisessä esiintyy suurta vaihtelua, eivätkä hyvät ja yhteneväiset käytänteet ole levinneet.

Entä nyt kun hyvinvointialueilla kaikkien näiden lääkitysturvallisuuden varmistamiseen ja lääkehoidon toteuttamiseen liittyvien asioiden tulisikin ”pelata yhteen” ja olla yhdenmukaisia kaikille hyvinvointivointialueen toiminta- ja työyksiköille sekä lääkehoitoa toteuttavalle henkilöstölle ammattiryhmästä riippumatta? Mistä löytyvät ajantasaiset tiedot ammattilaisten lääkeluvista, osaamisen vaatimuksista sekä suoritusten sisällöistä?

Tilannetta ei yhtään helpota se, että lääkitysturvallisuuden ja lääkehoidon edistämiseksi ei edelleenkään ole selkeää kansallista ohjausta. Lääkehoidon toteuttamisen ja vaikutusten seurantaan ei myöskään ole yhteisiä kriteereitä ja mittareita. Samalla lääkitysturvallisuuden varmistaminen on kuitenkin osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta ja julkista palvelulupausta. Aika ristiriitaista sanoisinko.

Tieto asiakkaan ajantasaisesta lääkityslistasta on hajallaan

Turvallisen lääkehoidon kokonaisuuden hallinnan ja toteuttamisen lähtökohtana tulisi olla asiakkaan ajantasainen lääkityslista. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan tällä hetkellä toteudu. Tieto ei ole kaikkien hoitoon osallistuvien saatavilla, se voi olla osin puutteellista tai virheellistä ja välttämättä asiakas tai hänen läheisensä eivät ole perillä omasta lääkityslistastaan kaikilta osin. Syynä tähän on tietojen jakautuminen moniin tietojärjestelmiin ja useiden rekisterinpitäjien alaisuuteen.

Lisäksi asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat huonosti ajantasaisten lääkityslistojen ylläpitoa ja varmistamista. Palvelun järjestäjiltä puuttuu usein selkeä vastuunjako siitä, kenelle lääkityslistojen ajantasaisuudesta huolehtiminen kuuluu ja kuka vastaa kokonaislääkityksestä. Myös lääkehoidon ohjauksessa ja asiakkaan ymmärtämisen varmistamisessa on puutteita.

Toki asiakkaissakin on omat vikansa – he kun tahtovat säätää lääkityksiä joskus ihan oma-aloitteisesti ja hankkivat apteekista itsehoitolääkkeitä joko lisäpotkuksi tai hoitaakseen muiden lääkkeiden aiheuttamia haittavaikutuksia. Tämän vuoksi olisi ehdottoman tärkeää, että apteekeilla olisi mahdollisuus saada Reseptikeskuksen kautta ajan tasalla oleva, informatiivinen lääkityslista.

Kuinka parantaa lääkitysturvallisuutta ja hallita riskejä?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien ja tuottajien johto on vastuussa siitä, että lääkitysturvallisuudelle on luotu laadukkaat ja turvalliset toiminnan edellyttämät puitteet, kuten tilat, välineet, tarvikkeet, resurssit ja prosessit – perehdytystä unohtamatta. Johto toimii sekä laadukkaan ja turvallisen toiminnan mahdollistajana, että lääkitysturvallisuuden toteutumisen omavalvojana.

Hyväksi todettuja toimintatapoja ja välineitä lääkitysturvallisuuden parantamiseen, varmistamiseen ja kehittämiseen sekä riskienhallintaan:

1. 1. Omavalvonta- ja lääkehoitosuunnitelmat

      Organisaation johdon vastuulla on huolehtia siitä, että lakisääteinen suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta tai omavalvontasuunnitelma tulee laadituksi. Näissä suunnitelmissa kuvataan toimenpiteet, joilla palvelujen järjestäjät/tuottajat itse valvovat toimintayksikköjään, henkilökuntansa toimintaa sekä tuottamiensa palvelujen laatua ja turvallisuutta. Suunnitelmissa tulee kuvata myös riskienhallintaan liittyvät toimenpiteet ja seuranta. Suunnitelmalla varmistetaan, että palvelut järjestetään ja toteutetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

      Lääkehoitosuunnitelma on yksi osa em. suunnitelmia. Organisaatiotason lääkehoitosuunnitelma on ohjausasiakirja, joka määrittelee lääkehoidon prosessin, lääkehoidon turvallisuuden varmistamiseen liittyvät ohjeet, menettelytavat ja toimintaperiaatteet sekä yksikkökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan liittyvät tehtävät ja vastuut organisaatiossa. Myös lääkepoikkeamien ilmoittaminen, käsittely, seuranta ja raportointi sekä niiden hyödyntäminen lääkitysturvallisuuden kehittämisessä tulee kuvata. Tämä luo pohjan myös toiminta- ja työyksikkötason lääkehoitosuunnitelmille sekä lääkehoidon prosessille.

   2. Turvallisuuskulttuuri

      Lääkitysturvallisuuden ja lääkehoidon riskien ennakoinnissa tulee vaalia johdonmukaisesti avointa ja luottamuksellista työkulttuuria läpi organisaation. Aina ei lääkityspoikkeamilta vältytä, mutta niistä voidaan oppia. Ilmapiiri, jossa poikkeamista uskalletaan kertoa ja ilmoittaa sekä niitä käsitellään ilman syyllistämisen pelkoa, on paras alusta lääkitysturvallisuuden parantamiselle sekä riskienhallinnalle.

   3. Sähköiset työkalut ja muut toimintamallit

      Organisaation johdon vastuulla on huolehtia, että lääkitysturvallisuuden varmistamisessa ammattilaisilla on käytettävissä Käypä hoito -suositukset lääketietokannat ja muut lääkehoidon hallintaa tukevat työkalut asiakkaiden lääkehoitoa toteutettaessa ja vaikutuksia seuratessa.

      Myös potilastietojärjestelmän digitaalisen työkalun, päätöksentuen, käyttömahdollisuus tukee turvallisen lääkehoidon toteuttamista. Se antaa varoituksia ja pop-up-huomioita mm. uuden lääkkeen määräämisen yhteydessä (esim. Duodecimin päätöksentukipalvelu).

      On olemassa lisäksi paljon erilaisia tarkistuslistoja (mm. LOTTA) sekä muita eri alueilla/toimintayksiköissä toteutettuja toimintamalleja ja hyviksi havaittuja käytänteitä, joita kannattaa hyödyntää.

   4. Moniammatillinen toimintatapa ja asiakkaan lääkehoitosuunnitelma käytännöksi

      Turvallisen ja kokonaisvaltaisen lääkehoidon toteuttamiseksi, varmistamiseksi sekä arvioimiseksi kannattaa tehdä moniammatillista organisaatio-, yksikkö- ja ammattirajat ylittävää yhteistyötä. Tietojärjestelmät eivät tätä tällä hetkellä mahdollista tällaisenaan, mutta on muitakin käyttökelpoisia ja sallittuja viestintä- ja tiedotustapoja. Tarvitaan yhteneväinen, yhdessä sovittu ja kirjattu tapa toimia sekä asiakkaan lupa.

      Asiakkaille tehdään palvelualasta riippuen jo nyt erilaisia palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmia. Miksi ei voisi tehdä myös asiakkaan lääkehoitosuunnitelmaa? Näin asiakkaalla, hänen läheisellä ja ammattilaisilla olisi tiedossa lääkehoidon tavoitteet, keinot ja myös vaikutusten seurannasta sekä vastuuhenkilöistä olisi selvästi sovittu. Suunnitelma olisi kaikkien hoitoon osallistuvien saatavilla, myös apteekkien, kun se olisi asiakkaan mukana.

   5. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja täydennyskoulutus

      Organisaation tulee määritellä ja yhtenäistää lääkehoidon vaativuuteen ja ammattiryhmittäin työtehtäviin perustuen tarvittava osaaminen ja osaamisen varmistamisen menetelmät. Lisäksi tulee kartoittaa ja seurata lääkehoidon osaamista, arvioida koulutustarpeita sekä kehittää osaamista ja seurata täydennyskoulutusten toteutumista täydennyskoulutusta koskevien säännösten ja valtakunnallisen suosituksen mukaisesti. Jatkuva osaamisen kehittäminen on sekä työnantajan että ammattilaisten velvollisuus. Organisaation on osaamisen seurannan ja arvioinnin pohjalta laadittava koulutussuunnitelma, joka on myös osa riskienhallintaa.

      Lääkitysturvallisuuden kehittämisen näkökulmasta täydennyskoulutuksen tulisi kohdistua yksiköiden asiakaskohderyhmien lääkehoidon erityispiirteisiin, turvallisiin lääkehoitoprosesseihin sekä moniammatillisen yhteistyön edistämiseen. Pelkkä systemaattinen lääkelupien uusiminen ei riitä.

      Ammattilaisten tulisi tunnistaa yksiköidensä asiakaskohderyhmien lääkehoidon tarpeet ja vaativuus, minkälaista lääkehoitoa yksikössä toteutetaan ja millaista osaamista se edellyttää sekä miten lääkehoidon prosessi heillä toimii ja mitä riskejä edellä mainittuihin asioihin liittyy. Riskienhallinta on lähtökohta myös henkilöstön osaamisen ja resurssien tarkoituksenmukaisessa johtamisessa.

   6. Lääkitysturvallisuusauditointi ja/tai itsearviointi

      Lääkitysturvallisuutta ja sen käytännön toteutumista lääkehoitosuunnitelmien mukaisesti olisi hyvä seurata aika ajoin ulkopuolisen tekemän lääkitysturvallisuusauditointien avulla. Erityisen tärkeää on kuitenkin se, että organisaatio sekä työyksikkö tarkastelevat säännöllisesti omaa lääkitysturvallisuuttaan sekä sen toteutumista ja korjaa niissä havaitsemiaan puutteita ja poikkeamia. Auditoinnit ja arvioinnit ovat helppoja toiminnan ohjaamisen ja kehittämisen välineitä. Itsearvioinnin rooli korostuu tulevaisuudessa entisestään.

Lääkehoitosuunnitelman jalkauttaminen ja hyödyntäminen arjessa tärkeää

Lääkitysturvallisuus ja turvallisen lääkehoidon varmistaminen on ajankohtainen asia, koska lääkityspoikkeamia tapahtuu edelleen paljon. Valitettavan usein lääkehoitosuunnitelma ei elä ja vaikuta yksikön arjessa, vaan sen ajatellaan laadittavan vain siksi, jotta täytetään viranomaisvaatimukset. Johdon ja esihenkilöiden tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota lääkehoitosuunnitelmien jalkauttamiseen ja hyödyntämiseen esim. perehdytyksessä ja riskienhallinnassa.

Kaiken kaikkiaan lääkitysturvallisuuden johtaminen on tärkeä osa asiakas- ja potilasturvallisuutta. Se edellyttää johdolta ymmärrystä itse lääkehoitoprosessista, sen riskeistä, riskienhallinnan menetelmistä sekä turvallisuuskulttuurista.

Lähteet:

Kortejärvi, Hanna & Kunnamo Ilkka. 2019. Ehdotuksia lääkehoidon kokonaisuuden hallintaan ja optimointiin. Muistio. Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma, STM.

Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma, loppuraportti. 2018. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 15/2018.

STM:n verkkosivut ”Lääkehoito ja lääkehuolto” sekä sen alasivut. Viitattu 3.9.2022.

Turvallinen lääkehoito – Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 6/2021.