Maarit Nyström
26.11.2020

Blogisarjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan työnantajan vastuita ja velvollisuuksia keskeisten suunnitelmien ja ohjeiden näkökulmasta.

AJANKOHTAISTA
Turvallinen työpaikka on jokaisen oikeus

AJANKOHTAISTA
Turvallinen työpaikka on jokaisen oikeus

Maarit Nyström
26.11.2020

Turvallinen työpaikka on jokaisen oikeus blogisarjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan työnantajan vastuita ja velvollisuuksia keskeisten suunnitelmien ja ohjeiden näkökulmasta. Mitkä lait ohjaavat organisaatiota ja miten niiden toteutumista voidaan seurata järjestelmällisesti ja tehokkaasti?

Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja työssä jaksamisesta

Työn tekeminen turvallisessa ja miellyttävissä olosuhteissa parantaa tehokkuutta ja lisää tuottavuutta. Tämä saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä ja asialta, joka on ilman muuta kunnossa. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut eikä valitettavasti ole vieläkään kaikilla työpaikoilla. Yhteiskunta onkin pyrkinyt ohjaamaan tätä aktiivisella tiedottamisella, koulutuksella ja viestinnällä. Hyvän toiminnan normittamiseksi on laadittu kattava määrä lakeja, asetuksia ja ohjeita, joilla velvoitetaan työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja työssä jaksamisesta.

Koska asia on tärkeä ja laiminlyönnit saattavat pahimmillaan aiheuttaa suurta vahinkoa, vammautumisia ja ihmishengen menetyksiä on tähän liittyvä lainsäädäntö tiukasti velvoittavaa. Jos työnantaja ei tunne velvoitteitaan tai tahallaan rikkoo lakia, on seurauksena mittavia taloudellisia sanktioita ja johdossa olevat henkilöt kantavat myös henkilökohtaista vastuuta.

Näitä pohdiskellen tulemme käsittelemään uudessa blogisarjassamme työnantajan vastuita ja velvoitteita työsuojelun, riskienhallinnan ja työntekijöiden kouluttamisen näkökulmasta sekä katsomme, miksi myös talousjohtajan tulee olla kiinnostunut työpaikan turvallisuudesta.

Huolehtimisvelvoite sekä organisaation suunnitelmat ja ohjeet

Työnantajan vastuita ja velvollisuuksia ohjaa hyvin pitkälle mm. Työturvallisuuslaki (738/2002), jonka tarkoituksena on mm. parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.

Työturvallisuuslaissa mainitaan työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite, jonka sisältöä ja laajuutta määriteltäessä on huomioitava itse työstä, työolosuhteista sekä muusta työympäristöstä ja työntekijöistä johtuvat seikat. Näihin seikkoihin työnantajan tulee toteuttaa turvallisuuden kannalta tarpeelliset toimet ja nimetä lakien edellyttämät vastuuhenkilöt.

Työnantajalla on oltava turvallisuuden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi työsuojelun toimintaohjelma, jossa keskeistä on työpaikan omista tarpeista lähtevä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen kehittäminen huomioiden mm. työn organisoinnin, työolojen sekä työympäristön vaikutukset työntekijöiden terveyteen. Ohjelman teko koskee kaikkia työnantajia ja se voidaan laatia kattamaan koko organisaatio. Niiden tasolla laaditaan periaateohjelma, jota täydennetään työyksikkö- ja toimipistekohtaisilla ohjelmilla.

Työtä ja työolosuhteita koskevissa säännöksistä nousee esille, että työnantajan on varustettava työpaikka mm. tarpeellisilla hälytys-, paloturvallisuus- ja ensiapuvälineillä. Tästä pääsemmekin sujuvasti Pelastuslain (379/2011) edellyttämään pelastussuunnitelman tekemiseen.

Pelastussuunnitelma on lakisääteinen, mutta se laaditaan ennen kaikkea kiinteistöä, sen toimintaa ja siellä oleskelevia varten. Organisaation pelastussuunnitelma sekoitetaan usein kiinteistön pelastussuunnitelmaan, mutta ne eivät voi korvata toisiaan. Kun pelastussuunnitelmasta löytyy toimintaohjeet organisaation keskeisiin riskeihin, joita ovat esim. tulipalo, kaasuvuoto, säteily, kemikaalionnettomuus, sairauskohtaus, onnettomuus/tapaturma, sähkö- tai vesikatko, erilaiset uhka- ja väkivaltatilanteet, jopa pommiuhka (henkilöturvallisuusohjeet), voidaan puhua jo organisaation turvallisuussuunnitelmasta. Tällöin tavoitteena on turvallisuuden maksimointi ja on vaikea löytää syitä, miksi organisaatio jättäisi pelastus-/turvallisuussuunnitelman tekemättä.

Tietoturvasuunnitelmat asiakas- ja potilastietojen suojaamiseksi

Kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien ja järjestäjien sekä apteekkien on laadittava lisäksi tietoturvan ja tietosuojan omavalvontasuunnitelma. Sen tavoitteena on varmistaa, että niillä on asianmukaiset tietoturva- ja tietosuojakäytännöt arkaluonteisten asiakas- ja potilastietojen suojaamiseksi. Tietoturva- ja tietosuojan omavalvontasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja vaatimuksista on annettu THL:n määräys (2/2015). 

Omavalvontasuunnitelma sekä suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta

Yksityisten terveydenhuollon toimintayksiköiden sekä julkisten ja yksityisten sosiaalipalveluja tarjoavien yksiköiden on laadittava omavalvontasuunnitelma, jonka tarkoituksena on varmistaa, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvonnan toteutuessa henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä.

Julkisten terveydenhuollon toimintayksiköiden on vastaavasti laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelma on toiminnan analysointia sekä parantamista organisaation omista lähtökohdista ja se tehdään organisaatiota itseään sekä organisaation asiakkaita varten. Suunnitelmassa tulisi kuvata organisaation laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikka, johtamisjärjestelmä sisältäen seurannan ja arvioinnin sekä toimintaohjeet huomioiden potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – tehokkaat työvälineet suunnitelmien ja seurannan tueksi

Suunnitelmissa on kuvattava realistisesti organisaation tai toimintayksikön todellisuutta eikä ihannetilaa. Vain realistiset suunnitelmat mahdollistavat turvallisuus- ja kehitystyön ohjautumisen oikeaan suuntaan.

Kaikesta tästä voi koitua infoähky ja huoli siitä, kuinka työnantajana onnistumme täyttämään kaikki lain velvoitteet sekä asianmukaisesti ylläpitämään ja arvioimaan tarvittavia suunnitelmia ja ohjeistuksia. Me Qreformissa autamme omalta osaltamme työnantajia edistämään toiminnan turvallisuutta ja laatua tarjoamalla Rego-/Laatuportti-järjestelmässä kaikki tarvittavat työvälineet suunnitelmien tekemiseen ja ylläpitämiseen sekä niiden sisällön asianmukaisuuden arviointiin. Mobiili- ja pikakäyttöliittymämme tarjoavat myös nopean ja helpon tavan saattaa suunnitelmat ja ohjeet työntekijöiden ulottuville sekä työntekijöiden osallistamisen niiden tekemiseen.

Kaikki edellä käsitellyt asiat lähtevät riskienarvioinnista, jossa selvitetään sekä itse työhön liittyvät että toiminnassa esiintyvät haitat ja vaarat sekä arvioidaan ne. Suunnitelmista tulee käydä ilmi toimenpiteet, joilla riskienarvioinnissa tunnistettuja riskejä hallitaan ja kuinka tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan. Näihin asioihin paneudun tarkemmin blogisarjan seuraavassa osassa.

Kirjoittajaesittely:

Maarit Nyström työskentelee Qreformissa kehityspäällikkönä ja hänen erityisalueena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotteiden kehittäminen. Monipuolinen ja käytännönläheinen kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtävistä edesauttaa Maaritia ymmärtämään syvällisesti asiakkaan maailmaa. Maarit innostuu potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiseen liittyvistä pienistä ja isoista teemoista. Hän tarttuu uusiin haasteisiin intohimolla ja omalla toiminnallaan innostaa myös muita ympärillään.

Lähteet ja lisätietoja:

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (341/2011)

THL. Tietoturvasuunnitelmat.

THL. Määräys 2/2015 – Määräys omavalvontasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja vaatimuksista.

Työturvallisuuskeskus. Työsuojelun toimintaohjelma kiteyttää tavoitteet.

Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738)

Pelastuslaki (379/2011)

Valvira. Omavalvonta sosiaalipalveluissa.

Uusimmat blogit

Hyvän turvallisuuskulttuurin kolme pointtia

Ensimmäinen askel turvalliseen toimintaan on varmistaa, että jokaisella on riittävä osaaminen omaan tehtäväänsä.

Lue lisää

Puutteellinen osaaminen on turvallisuusriski

Ensimmäinen askel turvalliseen toimintaan on varmistaa, että jokaisella on riittävä osaaminen omaan tehtäväänsä.

Lue lisää

2020-12-14T11:42:45+02:00