Maarit Nyström
14.12.2020

Turvallinen työpaikka on jokaisen oikeus blogisarjan toisessa osassa tarkastellaan työturvallisuutta riskienhallinnan näkökulmasta.

AJANKOHTAISTA
Työn vaarojen ja haittojen selvittäminen

AJANKOHTAISTA
Työn vaarojen ja haittojen selvittäminen

Maarit Nyström
14.12.2020

Turvallinen työpaikka on jokaisen oikeus blogisarjan toisessa osassa tarkastellaan työturvallisuutta riskienhallinnan näkökulmasta. Mitä eri vaaroja ja haittoja työnantajan tulee arvioida osana riskienhallinnan prosessia?

Suunnitelmien olennainen osa on riskienarviointi ja -hallinta

Työsuojelun tulee olla kiinteä osa yritysten, laitosten ja organisaatioiden tuotantoa ja toimintaa. Ylemmillä esimiehillä on aina velvollisuus asemansa puolesta valvoa alaistensa osaamista ja näille kuuluvien työsuojelutehtävien hoitamista. Työsuojelua koskevat tehtävät ja toimivaltuudet tulee olla organisaatiossa niin tarkasti määritellyt, että kukin esimiesasemassa oleva tietää valtuutensa ja velvollisuutensa asioiden hoitamisesta.

Marraskuun blogissa käsittelimme erilaisia ohjelmia ja (omavalvonta)suunnitelmia, jotka työnantaja on velvoitettu tekemään säädösten pohjalta. Yhteistä niille kaikille on, että niiden tulee perustua työpaikan vaarojen ja haittojen arvioinnille. Työsuojelun toimintaohjelman, pelastus-/turvallisuussuunnitelman yhtä lailla kuin tietoturva-, omavalvonta- sekä laadunhallinnan- ja potilasturvallisuussuunnitelmien olennainen osa on riskienarviointi ja -hallinta sekä niihin liittyvien toimenpiteiden kuvaaminen. Voidaankin sanoa, että hyvin suunniteltu riskienhallinnan prosessi on käytännössä omavalvonnan toimeenpanon prosessi ja toimii pohjana jokaiselle laadunhallinta-asiakirjalle tai (omavalvonta)suunnitelmalle.

Haitta- ja vaaratekijät tulee tunnistaa ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän usein ja järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sisältäen erilaiset tapaturmat ja terveyshaitat tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta käyttäen. Työnantajan on suunniteltava sekä toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet havaittuihin työn vaaroihin ja haittoihin liittyen. Työnantajan on myös seurattava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta.

Seurantavelvoitteisiin kuuluu huolehtia työssä käytettävien koneiden ja laitteiden asianmukaisesta kunnosta, joten työnantajan on jatkuvasti seurattava niiden toimintakuntoa mm. tarkastuksilla ja säännönmukaisilla huolloilla. Turvallisuuteen vaikuttavat poikkeamat laitteiden toiminnassa tulee tunnistaa ja niiden syyt poistaa.

Työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta tulee seurata jatkuvasta

Yhtä lailla työnantajan on tarkkailtava työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Siihen kuuluu työyhteisön tarkkailu mahdollisen työntekijöiden häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun havaitsemiseksi riittävän ajoissa, jotta niihin voidaan tehokkaasti puuttua. Tarkkailun lisäksi monissa organisaatioissa toteutetaan vuosittain työhyvinvointikysely, joka osaltaan auttaa seuraamaan ja havaitsemaan mahdollisia ennaltaehkäiseviä toimia vaativia asioita henkilöstön hyvinvointiin, jaksamiseen, johtamiseen ja työyhteisön tilaan liittyen.

Työnantajan on otettava lisäksi huomioon työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset, joilla on merkitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta. Työnantaja on velvollinen seuraamaan noudattavatko työntekijät heille annettuja yleisiä turvallisuusmääräyksiä sekä -ohjeita liittyen mm. työmenetelmiin ja -tapoihin sekä käyttävätkö suojaimia, laitteita ja tarvikkeita asianmukaisella tavalla jne.

Riskienarviointi auttaa muodostamaan kokonaiskuvan työturvallisuuden tilasta

Työn riskien arvioinnilla saadaan kokonaiskuva työpaikan työturvallisuudesta ja sen   kehittämistarpeista. Vaarojen selvittämisen velvoite perustuu työturvallisuuslakiin ja koskee kaikkia työnantajia toimialasta ja työntekijöiden lukumäärästä riippumatta. Usein riskienarvioinnissa käytetään STM:n (2015) Riskien arviointi työpaikalla -työkirjaa ja sen lomakkeita (Työturvallisuuskeskus).

Riskienarvioinnissa työhön ja työolosuhteisiin liittyen tarkastellaan samoja asioita kuin mitä asioita koskevat työturvallisuuslain tarkemmat säädökset. Esille nousevat ergonomia sekä fyysinen, henkinen ja sosiaalinen työn kuormittavuus huomioiden mm. työssä esiintyvän väkivallan uhkan, häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun, yötyön sekä yksintyöskentelyn. Myös työpaikan ja työympäristön rakenteet sekä toiminnallisuus huomioidaan. Lisäksi huomioidaan kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät sekä vaarallisten aineiden käyttö.

Mikä riskienarviointimalli sopisi meille?

Pelastus-/turvallisuussuunnitelman yhtä lailla kuin tietoturva-, omavalvonta-, laadunhallinnan- ja potilas/-asiakasturvallisuussuunnitelmien olennainen osa on riskienarviointi. Käytännössä ongelma on se, että näiden suunnitelmien pohjaksi ei ole vakiintunut samanlaista riskienarviointimallia kuten on STM:n riskienarviointi.

Organisaatiot saattavat käyttää paljonkin resursseja etsiäkseen tai tehdäkseen itse omat versiot näiden asioiden riskienarviointiin. Tällöin valtakunnallinen vertailtavuus eri organisaatioiden välillä muodostuu haasteeksi, kun asiakkaat pyrkivät vertailemaan palvelun tarjoajaa. On monenlaista suositusta ja suunnitelman pohjaa kyllä hyödynnettäväksi, mutta harvoin löytyy valmista riskienarviointilomaketta, jota hyödynnettäisiin keskitetysti. Tähän haasteeseen Qreform haluaa vastata omalta osaltaan kehittämällä Rego-/Laatuportti-järjestelmän työkaluja asiakastarpeeseen.

Kaikki tarvittavat toiminnallisuudet yhdessä järjestelmässä

Haluttiinpa arvioida työturvallisuuslain velvoittamia edellä käsiteltyjä riskejä tai suunnitelmien sisältöjä ja niiden asianmukaisuutta, Rego-/Laatuportti-järjestelmä tarjoaa erittäin kilpailukykyiset työkalut kokonaisvaltaiseen riskienarviointiin ja -hallintaan. Järjestelmän lomakkeilla voidaan tehdä suunnitelmien pohjaksi riskienarvioinnit sekä suunnitella tarvittavat toimenpiteet havaittuihin riskeihin.

Regon/Laatuportin raportointi-/palautejärjestelmän kautta työntekijät ja asiakkaat voivat ilmoittaa havaitsemiaan poikkeamia sekä haitta- ja vaaratapahtumia sekä työntekijät tehdä työturvallisuusilmoituksia.

Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu varmistaa turvallisuutta huolehtimalla työntekijöiden riittävästä perehdytyksestä ja koulutuksesta työtehtäviin. Yhtä lailla työntekijöillä on vastuu omasta ja toisten turvallisuudesta. Näitä näkökulmia tarkastelemme seuraavassa blogissa tammikuussa.

Kirjoittajaesittely:

Maarit Nyström työskentelee Qreformissa kehityspäällikkönä ja hänen erityisalueena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotteiden kehittäminen. Monipuolinen ja käytännönläheinen kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtävistä edesauttaa Maaritia ymmärtämään syvällisesti asiakkaan maailmaa. Maarit innostuu potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiseen liittyvistä pienistä ja isoista teemoista. Hän tarttuu uusiin haasteisiin intohimolla ja omalla toiminnallaan innostaa myös muita ympärillään.

Lähteet:

Laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä (452/2020).

Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (1267/2019).

Työterveyslaitos. ASA-rekisteri. 

Työterveyslaitos. 2020. Työnantajan pitää arvioida, altistuvatko työntekijät syöpävaarallisille aineille.

STM. 2020. Työntekijöiden suojelua biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta tehostetaan. Tiedote 255/2020.

Työturvallisuuskeskus. Työturvallisuus- ja työterveysriskien tunnistaminen ja arviointi.

Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738).

Uusimmat blogit

Työntekijöitä tulee suojella biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta

Lue lisää

Uusi laki velvoittaa työnantajaa pitämään luetteloa syöpävaarallisista aineista ja altistuneista työntekijöistä

Lue lisää

2021-01-18T15:35:00+02:00