Maarit Nyström
19.1.2021

Turvallinen työpaikka on jokaisen oikeus -blogisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan työturvallisuutta vastuiden näkökulmasta.

AJANKOHTAISTA
Vastuu työturvallisuudesta on sekä työnantajalla että työntekijällä

AJANKOHTAISTA
Vastuu työturvallisuudesta on sekä työnantajalla että työntekijällä

Maarit Nyström
19.1.2021

Turvallinen työpaikka on jokaisen oikeus blogisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan työturvallisuutta vastuiden näkökulmasta.

Vastuu työturvallisuudesta on sekä työnantajalla että työntekijällä

Blogisarjan aiemmat osat käsittelivät riskienarviointia työnantajan vastuiden ja velvollisuuksien sekä työn vaarojen ja haittojen selvittämisen kautta. Kokonaisuudessa on huomioitava myös työntekijän rooli – niin työnantajan kuin työntekijän itsensäkin näkökulmasta – kun puhutaan turvallisesta työstä, työolosuhteista ja työpaikasta. Työntekijän on tunnettava säädökset oman toimialansa työturvallisuuteen ja esimerkiksi täydennyskoulutusvelvoitteisiin liittyen.

Työntekijälle annettava riittävä perehdytys ja taidot haittojen sekä vaarojen ehkäisemiseksi

Työturvallisuuslain mukaan työnantajaa koskee opetus- ja ohjausvelvollisuus. Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä siitä, kuinka niitä ehkäistään. Työnantajan opetus- ja ohjausvastuu on kuitenkin pelkkää tietojenantovelvollisuutta laajempi eli työnantajan tulee oikeasti myös opettaa tarvittavat taidot työntekijälle haittojen ja vaarojen estämiseksi.

Työntekijät on perehdytettävä riittävästi työympäristön eri osatekijöihin. Perehdytys koskee niin itse työtä ja työmenetelmiä/-tapoja kuin työolosuhteitakin mahdolliset poikkeustilanteet huomioiden. Perehdytyksessä tulee ottaa huomioon työssä käytettävät työvälineet ja suojaimet sekä niiden oikea käyttö. Toimialasta riippuen myös erilaiset säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustyöt tulee opettaa perehdytyksen yhteydessä.

Perehdytysvelvollisuus syntyy myös suhteessa vanhaan työntekijään, mikäli tämä aloittaa uuden tai muuttuneen työtehtävän. Lisäksi työnantajia koskee täydennyskoulutusvelvoite, jota säädellään lailla ja asetuksilla eri tavoin riippuen toimialasta. Esimerkiksi terveydenhuollon täydennyskoulutuksesta säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010).

Aikaisemmissa blogeissa mainitut pakolliset toimintaohjelmat ja suunnitelmat sekä riskienarviointi mahdollistavat ja tukevat jatkuvaa ja järjestelmällistä työn ja työolosuhteiden tarkkailua, jonka avulla voidaan varmistaa työolojen pysyminen turvallisina sekä havaita aiemmin huomaamatta jääneitä vaaroja ja puutteellisuuksia. Tarkkailun tuloksena työnantajan on mahdollista toteuttaa asianmukaisia turvallisuustoimia ja estää ennalta vaaratilanteiden muodostuminen.

Työntekijän yleiset velvollisuudet

Työntekijän on vastaavasti noudatettava työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita suojainten ja varusteiden sekä työssä käytettävään vaatetukseen liittyen. Työntekijän tulee myös työnantajan käyttö- ja muiden ohjeiden mukaisesti käyttää oikein koneita, työvälineitä ja muita laitteita sekä niissä olevia turvallisuus- ja suojalaitteita. Vaarallisten aineiden käytössä ja käsittelyssä työntekijän on noudatettava annettuja turvallisuusohjeita.

Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä, siisteyttä, huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on huolehdittava työssään niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua on jokaisen myös vältettävä.

Ammatillinen käyttäytyminen on olennainen osa työturvallisuutta. Jokaisen työntekijän on omalta osaltaan huolehdittava hyvästä työilmapiiristä ja tunnistettava oma sosiaalinen vastuunsa – hyvien käytöstapojen noudattaminen, joustavan yhteistyön tekeminen ja avun antaminen. Työturvallisuutta edistetään myös kunnioittamalla kollegan ja esimiehen osaamista, työtehtävää, yksilöllisyyttä ja erilaisuutta.

Työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus vioista ja puutteellisuuksista

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja/tai työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa.

Työntekijän on mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Työntekijän on tehtävä ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden.

Työturvallisuus on yhteispeliä ja arkista toimintaa

Työturvallisuuden toteutuminen arjessa lähtee työntekijöiden perehdytyksestä, sen toteutumisen seurannasta sekä riittävästä opetuksen ja ohjauksen toteutumisen varmistamisesta. Tehokkaan perehdytysprosessin seurantaan ja yhtenäisen laadun varmistamiseen on tarjolla mm. Rego-/Laatuportti-järjestelmä, jonka avulla esimies ja työntekijä pysyvät ajan tasalla perehdytyksen sisällöstä ja etenemisestä sekä mitä toimenpiteitä keneltäkin vaaditaan.

Työssä vaadittavien pätevyyksien, etenkin kriittisten pätevyyksien osalta, työnantajan tulee varmistaa onko työntekijällä lupa suorittaa tiettyjä työtehtäviä tai löytyykö työvuoroista tietyn pätevyyden omaavia työntekijöitä riittävästi (esim. lääkeluvat, terveydenhuollon laitepätevyydet, prosessiteollisuuden laitteet). Järjestelmä soveltuu myös täydennyskoulutusvelvoitteen seurantaan mm. säteilyturvallisuuskoulutuksen osalta.

Regon/Laatuportin vaaratapahtumailmoitustyökalun avulla työntekijät voivat helposti ilmoittaa työssä havaituista vioista, puutteellisuuksista ja vaaratilanteista. Ilmoitukset kirjautuvat selkeästi ja yhteneväisesti järjestelmään, jolloin saadun tiedon pohjalta voidaan ryhtyä nopeasti korjaaviin toimenpiteisiin.

Työyhteisön jokaisen yksilön osallistuminen ja aktiivinen panos työturvallisuuden edistämiseksi mahdollistetaan yhteisillä toimintatavoilla ja riittävän helppokäyttöisillä työkaluilla.

Blogisarjassa aiemmin julkaistut blogit:

Työn vaarojen ja haittojen selvittäminen

Turvallinen työpaikka on jokaisen oikeus

Kirjoittajaesittely:

Maarit Nyström työskentelee Qreformissa kehityspäällikkönä ja hänen erityisalueena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotteiden kehittäminen. Monipuolinen ja käytännönläheinen kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtävistä edesauttaa Maaritia ymmärtämään syvällisesti asiakkaan maailmaa. Maarit innostuu potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiseen liittyvistä pienistä ja isoista teemoista. Hän tarttuu uusiin haasteisiin intohimolla ja omalla toiminnallaan innostaa myös muita ympärillään.

Lähteet:

Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326).

Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738).

Uusimmat blogit

Systemaattinen osaamisen johtaminen varmistaa Nesteen prosessiturvallisuutta

Lue lisää

Tuloksellista riskienhallintaa, joka vastaa riskienhallinnan lakisääteisiin vaatimuksiin

Lue lisää

Arvioidaanko vaaratapahtumista saatua tietoa ja toimenpiteiden vaikuttavuutta riittävästi?

Lue lisää

2021-01-19T09:08:28+02:00