Wilma Pietiläinen
9.8.2023

Laatuportin GTT-työkalu tarjoaa terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön menetelmän, jonka avulla voidaan tunnistaa aktiiviseen lääketieteelliseen hoitoon liittyviä haittatapahtumia.

AJANKOHTAISTA

Laatuportin GTT-työkalu täydentää potilasturvallisuuden tilannekuvaa

AJANKOHTAISTA

Laatuportin GTT-työkalu täydentää potilasturvallisuuden tilannekuvaa

Wilma Pietiläinen
9.8.2023

Laatuportin GTT-työkalu tarjoaa terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön menetelmän, jonka avulla voidaan tunnistaa aktiiviseen lääketieteelliseen hoitoon liittyviä haittatapahtumia. Joka kymmenes potilas kokee haittatapahtuman ja joka 100 potilaalle haitta on vakava. Jopa 1700 ihmistä kuolee vuosittain haittatapahtuman seurauksena. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi näiden haittatapahtumien ehkäiseminen on myös kansantaloudellinen kysymys, sillä Suomessa kuluu vuodessa yli miljardi euroa pelkästään terveydenhuollossa syntyvien haittojen korjaamiseen. Lukema perustuu OECD:n arvioon, jonka mukaan jopa 13 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista käytetään pelkästään hoitovirheiden ja -haittojen korjaamiseen. Global Trigger Tool (GTT)-menetelmä on Healthcare Improvement -instituutin kehittämä työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa aktiiviseen lääketieteelliseen hoitoon liittyviä haittatapahtumia. Haittatapahtumien tunnistaminen on avain toiminnan kehittämiseen ja potilasturvallisuuden parantamiseen.

Potilasturvallisuus on monimuotoinen ilmiö, jonka mittaaminen on keskeinen osa turvallista ja luotettavaa terveydenhuoltoa. Mittaaminen ei ole päämäärä sinänsä, mutta se mahdollistaa hoidon ja hoitoprosessien kehittämisen. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun potilasturvallisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä hyödynnetään useita eri mittareita, joiden avulla kerätty tieto rikastaa ja täydentää kokonaiskuvaa.

Retrospektiivinen potilasasiakirja-analyysi on saanut kansainvälisesti vankan jalansijan arviointimenetelmänä. GTT-menetelmä perustuu avainsanojen hakuun potilasasiakirjoista. Näitä avainsanoja kutsutaan ”triggereiksi” ja niiden avulla voidaan tunnistaa, onko satunnaisella otoksella valittujen potilaiden hoidossa tunnistettu mahdollisia haittatapahtumia.

GTT-menetelmä lyhyesti

GTT-menetelmää käyttää koulutettu arviointitiimi, joka koostuu vähintään kolmesta terveydenhuollon ammattilaisesta. Yksi tutkinta sisältää 10 potilasta ja se toistetaan kahden viikon välein. Satunnaistettuun tutkimusotokseen otetaan mukaan potilaita, jotka täyttävät GTT-menetelmän kriteerit: potilas on täysi-ikäinen, hoitojakson syy on somaattinen, hoitojakso on kestänyt vähintään 24 tuntia ja potilas on kotiutunut.

Ensimmäisessä vaiheessa kaksi henkilöä käy itsenäisesti potilasasiakirjat läpi ja etsii kirjauksista kriteeristön mukaisia triggereitä. Tarkoituksena ei ole analysoida kaikkea, vaan yhden potilaan asiakirjojen läpikäyntiin käytetään aikaa vain 15–20 minuuttia. Triggerin löytyminen potilasasiakirjasta merkitsee, että haittatapahtuma on mahdollisesti tapahtunut. Tämän jälkeen kirjaukset käydään tarkemmin läpi ja pyritään varmistamaan löydös.

Toisessa vaiheessa kolmas arviointitiimin jäsen, yleensä lääkäri, varmentaa arvioijien löytämät haittatapahtumat ja niiden haittaluokat. Haittatapahtuman löytyessä määritellään haittatapahtuman vakavuus, joka määritellään NCC MERP -luokituksen mukaisesti:

E: Väliaikainen haitta potilaalle, seurauksena toimenpiteitä (esim. potilaan seuranta)

F: Väliaikainen haitta potilaalle, seurauksena välitön tai pitkittynyt sairaalahoito

G: Pysyvä haitta potilaalle

H: Edellyttää elämää ylläpitäviä toimenpiteitä tunnin kuluessa

I: Potilaan menehtyminen

GTT-menetelmän tarkoitus ei ole löytää kaikkia haittatapahtumia, vaan tuottaa tietoa sairaalan turvallisuustyöhön ja sen kehittämiseksi.

Laatuportin työkalulla GTT-menetelmä haltuun

GTT-menetelmän etuja ovat sen systemaattisuus, satunnaistettu potilasotanta sekä tutkinnan säännöllisyys. Lisäksi potilasasiakirjoista kerätty tieto on luotettavaa, koska se ei ole riippuvaista raportointihalukkuudesta.

GTT-menetelmä edellyttää huolellista ja edistynyttä raportointia, jonka avulla kumuloituvasta tiedosta voidaan tunnistaa organisaation toiminnan kehittämisen kannalta olennaiset ja vaikuttavat tekijät. Menetelmä perustuu manuaaliseen työhön, joten se vie aikaa ja vaatii resursseja. Työtä helpottaa, jos käytössä on helppokäyttöinen raportointityökalu, johon havainnot voidaan kirjata.

Laatuportti tarjoaa terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön GTT-työkalun, jonka avulla menetelmän käyttö on helppoa ja tehokasta. GTT-työkalu tuo kootusti ohjeet, potilaiden perustiedot ja triggerit arviointiimin käyttöön ja työkalussa havaintojen kirjaaminen on helppoa. Laatuportin GTT-työkalussa voit kirjata samalle tutkittavalle potilaalle saman triggerin useamman kerran ja yhteenvedossa voidaan kirjata samalle triggerille useita haittatapahtumia. Työkalun raportointinäkymän avulla kerääntyvää tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön ja sen prosessien sekä potilasturvallisuuden kehittämisessä.

Kirjoittaja Wilma Pietiläinen on Qreformin asiakkuuspäällikkö, jonka tavoitteena on omalta osaltaan tehdä maailmasta hieman parempi teknologian avulla. Vapaalla Wilman sydäntä lähellä ovat kulttuuri ja liikunta.

2024-04-10T12:49:00+03:00
Go to Top