Mitä eri toimialat voivat oppia toisiltaan riskienhallinnasta?

Riskienhallinta on tärkeä toiminto jokaisessa organisaatiossa, mutta usein ajattelemme sitä kapeasti vain oman toimialamme raameissa. Uusia hyviä käytäntöjä löytyy katsomalla välillä myös oman kuplan ulkopuolelle. Kun terveydenhuolto oppii ilmailulta, rakennusteollisuus finanssialalta ja vähittäiskauppa energiasektorilta, syntyy innovatiivisia tapoja tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä.

Ilmailualalla osataan tarkkuus ja rutiinit

Ilmailu on toimialana yksi riskienhallinnan edelläkävijöistä. Kyseessä on korkean riskin toimiala, jota säätelee tiukka regulaatio ja jossa riskitoleranssi on erittäin matala. Inhimillisten virheiden minimointi on alalla ilmeisistä syistä kriittisen tärkeää.

Monenlaiset päivittäiset riskienhallintatoimet kuuluvat siksi kaikkien ilmailualalla työskentelevien jokapäiväiseen työhön. Riskiperusteinen ajattelu ja standardoidut toimintatavat kuuluvat arkeen.

Ilmailualan käytännöistä riittää paljon opittavaa muille toimialoille. Yksi matalalla kynnyksellä käyttöön otettava työkalu ovat esimerkiksi tarkistuslistat. Niitä voidaan hyödyntää päivittäisenä työkaluna, jolla lisätään toiminnan systematiikkaa ja vähennetään inhimillisten erehdysten ja unohdusten mahdollisuutta.

Ilmailualalta lainatut käytännöt voivat hyödyttää yhtä lailla teollisuudessa, rakentamisessa tai palvelualoilla. Tiukasti ohjatuilla prosesseilla ja työkaluilla voidaan varmistaa, että työn kriittiset vaiheet suoritetaan joka kerralla oikein – riippumatta yksittäisestä henkilöstä tai siitä, kuinka rutiininomainen tilanne on.

Finanssiala on ennakoivan riskianalyysin erikoisosaaja

Pankit ja sijoitusyhtiöt ovat kehittäneet vuosikymmenien mittaan edistyneitä malleja riskien ennakoimiseen ja mittaamiseen. Stressitestit, skenaarioanalyysit ja riskipääomalaskenta ovat työkaluja, jotka auttavat varautumaan erilaisiin tulevaisuuksiin.

Nämä menetelmät soveltuvat erinomaisesti myös muille aloille. Tuotantoyritys voi koestaa toimitusketjunsa stressikestävyyttä erilaisten häiriöskenaarioiden varalta, ja energiayhtiö voi analysoida sääolosuhteiden ääri-ilmiöiden vaikutuksia infrastruktuuriin.

Oli kyse taloudellisista tai muista riskeistä, on hyvä hankkia mahdollisimman kokonaisvaltainen ymmärrys kahdesta asiasta: 1. mikä voi mennä pieleen ja 2. miten kyseiseen skenaarioon voidaan varautua ennalta.

Teknologia-alalla toimitaan ketterästi ja opitaan jatkuvasti

IT- ja teknologia-alalla riskienhallintaa rakennetaan usein ketterän kehityksen periaatteiden pohjalta. Nopeat iteraatiot, jatkuva testaus ja välitön palaute mahdollistavat riskien tunnistamisen varhaisessa vaiheessa. Kontrollien on oltava kunnossa, sillä tuotantovaiheeseen etenevät virheet aiheuttavat riskejä muille toimialoille: niille, joiden arjessa teknologiaa käytetään.

DevOps-kulttuuri korostaa turvallisuuden ja laadun integroimista jokaiseen kehitysvaiheeseen sen sijaan, että ne varmistettaisiin erillisenä työvaiheena. Jatkuva parantaminen, sopivantasoinen vikasietoisuus ja kyky oppia epäonnistumisista nopeasti ovat arvokkaita taitoja kaikilla toimialoilla. Perinteisiä teollisuuden aloja tämä ajattelutapa mullistaa parhaillaankin.

Kun virheet nähdään oppimismahdollisuuksina, syntyy kulttuuri, jossa riskejä uskalletaan nostaa esiin ja käsitellä rakentavasti.

Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi näyttävät mallia kriisinhallinnassa

Sote-ala ja pelastustoimi toimivat jatkuvasti paineessa, jossa nopeilla päätöksillä pelastetaan ihmishenkiä. Erityisen arvokasta on kyky toimia paineen alla säilyttäen silti selkeä tilannekuva. Työ keskittyy pitkälti ihmisten – eli kompleksisten kokonaisuuksien – terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Siksi kaikkiin tilanteisiin ei ole olemassa valmiita, ulkopuolelta määriteltyjä käytäntöjä.

Näillä aloilla on kehitetty tehokkaita menetelmiä ennalta arvaamattomiin ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Näitä ovat esimerkiksi periaatteet, joilla arvioidaan potilaiden tilannetta ja päätetään kiireellisyysjärjestyksestä, sekä selkeät komentoketjut ja harjoitteluun perustuva valmius.

Ensihoitajien ja palomiesten käyttämät jälkipurkukäytännöt, joissa haastavat ja henkisesti raskaat tilanteet käydään jälkikäteen läpi oppimisen näkökulmasta, soveltuvat erinomaisesti myös liiketoimintaan. Harjoituksiin ja simulaatioihin perustuvalla varautumisella puolestaan varmistetaan, että organisaatio osaa toimia kriisitilanteessa rutiininomaisesti oikein.

Tutustu, kuuntele, kokeile – ja opi

Organisaatioilla on paljon opittavaa sekä toisiltaan että myös eri toimialoilta. Uusia näkökulmia ja käytännön työkaluja voi löytyä esimerkiksi tutustumalla ilmailun systemaattisuuteen, finanssialan analyyttisyyteen, teknologia-alan ketteryyteen tai pelastustoimen ja terveydenhuollon kriisinhallintakykyyn.

Kun oman toimialan erityispiirteisiin yhdistetään uusia horisontteja, aukeaa suuri mahdollisuus sille, että organisaation riskienhallinnan kulttuuri kasvaa aiempaa vahvemmaksi ja sopeutumiskykyisemmäksi.

Kirjoittaja Timo Raaska on Qreformin toimitusjohtaja, jonka intohimona on auttaa organisaatioita hallitsemaan laatua, riskejä ja pätevyyksiä käytännönläheisesti ja tuloksellisesti. Vapaa-ajallaan hänet löytää usein kuntonyrkkeilemästä tai erilaisista remonttipuuhista.

Kiinnostuitko?

Lue lisää maksuttomasta pikaoppaasta: Riskienhallinnan tilannekuva – mikä, miksi ja miten

Lue lisää

Riskienhallinnan tilannekuva – samat tyypilliset haasteet toistuvat monessa organisaatiossa

Miten riskienhallinnan tilannekuva tukee varautumista ja huoltovarmuutta?

Pätevällä henkilöstöllä on avainrooli riskienhallinnassa