19.1.2026

Riskienhallinnan tilannekuva on käytännönläheinen työkalu varautumiseen ja huoltovarmuuteen. Se auttaa tunnistamaan riskejä ennalta ja kohdentamaan varautumisen resurssit oikein.

AJANKOHTAISTA

Miten riskienhallinnan tilannekuva tukee varautumista ja huoltovarmuutta?

AJANKOHTAISTA

Miten riskienhallinnan tilannekuva tukee varautumista ja huoltovarmuutta?

19.1.2026

Organisaatioiden ja yhteiskunnan kyky varautua kriiseihin on parhaillaan suurennuslasin alla. Käytännönläheisenä työkaluna varautumisessa ja huoltovarmuudessa toimii riskienhallinnan tilannekuva, joka auttaa tunnistamaan ennalta keskeisiä riskejä ja kohdentamaan varautumisen resurssit oikein – niin yksittäisissä organisaatioissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

Mikä on riskienhallinnan tilannekuva?

Riskienhallinnan tilannekuva on ajantasainen näkymä organisaation toimintaan keskeisesti liittyviin riskeihin ja niiden hallintaan.

Tilannekuva on turvallisuuden johtamisen tärkeä työkalu, joka kertoo:

  • Mitkä ovat organisaation keskeisimmät tunnistetut riskit?
  • Miten vakaviksi nämä riskit arvioidaan todennäköisyydeltään ja vaikutuksiltaan?
  • Mikä on riskien nykytilanne suhteessa tavoitteisiin?
  • Miten riskejä hallitaan: mitä kontrolleja ja toimenpiteitä niihin liittyy?
  • Mikä on kontrollien ja toimenpiteiden tila?

Tilannekuvan käytännön rooli varautumisessa ja huoltovarmuudessa

Lähihistoriastamme löytyy valitettava mutta varsin havainnollistava esimerkki tilannekuvan käytännön merkityksestä: koronapandemian aikana ajantasainen ja jatkuvasti päivittyvä tilannekuva auttoi sekä valtiojohtoa että terveydenhuollon ammattilaisia merkittävästi päätöksenteossa. Tilannekuva auttoi varautumaan hankalassa tilanteessa muun muassa sairaalahoidon kuormitukseen, testauskapasiteettiin sekä suojainten ja lääkkeiden määriin. Näin voitiin tehdä esimerkiksi rokotteiden priorisointia ja rajoitustoimien mitoitusta koskevia päätöksiä. Vallitsevaan tilanteeseen ei haluttu ali- muttei myöskään ylireagoida.

Kriittisen infrastruktuurin parissa toimivissa yrityksissä riskienhallinnan tilannekuva auttaa vastaavasti seuraamaan esimerkiksi sähköverkon kuormitusta, vikahälytysten trendejä ja sääolosuhteita. Tilannekuvaan voidaan sisällyttää myös kyberturvahavainnot ja poikkeamalokit sekä toimittajien toimitusvarmuus ja varalaitteiden saatavuus. Käytännön hyötyinä ovat tällöin riittävät huoltotoimet kriittisten vikojen estämiseen sekä tarvittaessa nopeampi reagointi sähkökatkoihin tai kyberhäiriöihin. Alan palvelujen jatkuvuus vaikuttaa merkittävästi koko yhteiskunnan toimintakykyyn.

Teollisuuslaitos hyötyy tilannekuvasta ennakoidessaan toimitusketjun viivästyksiä ja komponenttien saatavuutta, kriittisen raaka-aineen varastosaldoja tai työvoimasaatavuuden vaihtelua. Tämä mahdollistaa laitokselle tarvittaessa vaikkapa tuotannon siirtämisen toiselle linjalle, välivarastojen kasvattamisen tai hankinnan nopeuttamisen. Yhteiskunnan tasolla teollisuuden varautumistoimet auttavat ehkäisemään toimituskatkoksia ja turvaamaan yhteiskunnallisesti tärkeiden tuotteiden saatavuuden.

Myös pk-yritysten ja -organisaatioiden riskienhallinta on tärkeää sekä organisaatiolle itselleen että yhteiskunnallisesti: pienemmät toimijat muodostavat merkittävän osan maamme kriittisistä toimitusketjuista ja palveluista. Yhdenkin toimijan häiriö voi aiheuttaa ketjureaktion, joka vaikuttaa logistiikan, energian, elintarviketeollisuuden tai terveydenhuollon kokonaiskuvaan joko paikallisesti tai jopa valtakunnallisesti.

Riskienhallinnan tilannekuva tukee varautumista monella tavalla

Riskienhallinnan reaaliaikainen tilannekuva mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin olosuhteisiin. Se auttaa tunnistamaan trendien suuntaa ja heikkoja signaaleja, jotka voivat ennakoida suurempia muutoksia tai häiriötilanteita.

Siksi riskienhallinnan luotettavasta ja reaaliaikaisesta tilannekuvasta on monia konkreettisia hyötyjä:

  • Ennakointi: auttaa havaitsemaan mahdollisia riskejä ennen kuin kriisi on jo käsillä
  • Parempi päätöksenteko: tarjoaa koottua, analysoitua ja toimintaa ohjaavaa tietoa riskeistä
  • Yli- ja alireagoinnin välttäminen: mahdollistaa oikein mitoitetut, faktaan perustuvat ehkäisy- ja reagointitoimet
  • Resurssien kohdentaminen: ohjaa henkilöstöä, kapasiteettia ja varastoja oikeaan suuntaan
  • Nopeampi reagointi: lyhyempi toipumisaika ja vähemmän kustannuksia häiriöistä
  • Toimitusketjujen turvaaminen: varmistaa kriittisten palvelujen ja tuotteiden saatavuuden
  • Yhteistyön tehostaminen: selkeyttää tiedonkulkua sekä viranomaisten, yritysten ja muiden organisaatioiden sisällä että välillä

Huoltovarmuus rakentuu harvoin yhden toimijan varaan, joten se vaatii julkishallinnon ja viranomaisten sekä yritysten ja organisaatioiden tiivistä vuoropuhelua. Jaettu tilannekuva mahdollistaa yhteisen ymmärryksen olennaisista riskeistä ja siten myös hallitun, kaikkina aikoina oikein mitoitetun varautumisen.

Kiinnostuitko?

Lue lisää maksuttomasta pikaoppaasta: Riskienhallinnan tilannekuva – mikä, miksi ja miten

Tuloksellista riskienhallintaa | Qreform Oy

Rego riskienhallinta

Laatuportti riskienhallinta