Qreformin Timo Raaska MTV Huomenta Suomen asiantuntijavieraana

Qreformin toimitusjohtaja Timo Raaska ja tietokirjailija Petteri Järvinen vierailivat 20.10.2026 MTV Huomenta Suomen studiossa keskustelemassa aiheesta "Tekoälystä turvaa vai turvattomuutta?". Keskustelu keskittyi erityisesti turvallisuuskriittisiin toimialoihin. Timo Raaskan mukaan tekoäly auttaa hallitsemaan valtavaa tietomäärää ja löytämään siitä olennaisen. Turvallisuuskriittisillä aloilla sen käyttöönoton on kuitenkin oltava vaiheittaista ja tarkasti kontrolloitua.

Mitä turvallisuus tarkoittaa?

Keskustelussa lähdettiin liikkeelle laajasta kysymyksestä: kuinka realistista on, että tekoäly uhkaisi koko ihmiskunnan tulevaisuutta.

Petteri Järvisen mukaan arviot vaihtelevat. Tekoälyn kummisetä ja yksi arvostetuimmista tutkijoista Geoffrey Hinton on arvioinut, että 10–20 %:n todennäköisyydellä tekoäly tuhoaa ihmiskunnan seuraavan sukupolven aikana. Järvisen mukaan luku on kuitenkin hihasta vedetty ja toimii lähinnä keskustelun herättäjänä. Ikäviäkin seurauksia voidaan silti nähdä, jos emme reagoi ajoissa.

Turvallisuusjohtamisen asiantuntijayritys Qreformin näkökulmasta olennainen kysymys on myös se, miten tekoälyllä voidaan parantaa turvallisuutta.

"Turvallisuus tarkoittaa meille käsitteenä riskienhallintaa: epätoivotut tapahtumat pidetään kontrollissa. Tekoäly tuo paljon mahdollisuuksia siihen, että voimme hallita valtavaa tietomassaa, joka yrityksissä ja organisaatioissa saadaan päivittäin käyttöön", Timo kertoi lähetyksessä.

Tekoäly seuloo tietomassasta olennaisen

Timon mukaan yksi käytännön esimerkki ovat organisaatiossa tehtävät turvallisuushavainnot. Tekoälyn avulla niistä voidaan suodattaa nopeasti ne, joihin pitää puuttua. Terveydenhuollossa tekoäly auttaa esimerkiksi analysoimaan haitta- ja vaaratapahtumia, joita sattuu jatkuvasti.

"Pystymme näkemään, mitkä asiat liittyvät toisiinsa ja mitkä asiat vaikuttavat tapahtumaketjuihin, joista voi pahimmillaan tapahtua jotain potilaalle tai organisaation henkilökunnalle. Näihin päästään paremmin kiinni", Timo sanoo.

Turvallisuusjohdolle tekoäly voi tarjota tilannekuvan toimintaympäristöstä. Laitteista, kameroista ja muista lähteistä kertyvä tieto saadaan paremmin päätöksenteon tueksi.

Myös Petteri Järvinen näkee tekoälyn hyödyn samoin: Ihminen menee helposti tukkoon, jos pieniä havaintoja tulee liikaa, eikä silloin enää tunnista, mikä on oikeasti merkittävää. Tekoäly pystyy käsittelemään sekä isot asiat että hyvin pieniä, hiljaisia signaaleja – ja luomaan niistä jalostetun version ihmiselle. Näin ihminen tietää, mihin kannattaa kiinnittää huomiota.

"Tässä kone on parempi kuin ihminen", Petteri toteaa.

Suurin uhka: kyky esittää vääriä asioita täysin uskottavasti

Kuinka paljon tekoälyyn sitten voi luottaa? Timon mukaan kysymys on lopulta siitä, kuinka paljon luotamme teknologiaan ylipäätään.

"Tekoälyä täytyy käsitellä samalla tavalla kuin muutakin teknologiaa. Ympäristön on oltava hyvin kontrolloitu, ja on oltava hyvin hallinnassa, mitä sillä tehdään ja mihin me luotamme", Timo sanoo.

Pahimpia skenaarioita on Timon mukaan se, että tekoäly esittää täysin vääriä asioita täysin uskottavasti.

"Tekoäly tekee virheitä todella uskottavasti. Tätä pyritään turvallisuusjohtamisessa kontrolloimaan niin, että tehdään toistettavia asioita ja kontrolloidaan tekoälyä", hän toteaa.

Petteri Järvinen muistuttaa, että rutiini tuo turvallisuutta. Tämä on nähty muun muassa ilmailussa: lentäjät tekevät samat asiat aina samalla tavalla. Tärkein tarkistaja on kuitenkin se, joka kantaa vastuun.

"Jos siellä on virhe, tekoälyhän ei mene oikeuteen. Viime kädessä vastuu on ihmisellä", Petteri sanoo.

Hänen mukaansa tavoitteena on, että ihminen ja tekoäly paikkaisivat toistensa virheitä. Ihminen tekee inhimillisiä virheitä ja tekoäly hallusinoi, mutta kun molemmat yrittävät parhaansa, saadaan paras lopputulos.

Kaikkea ei voi siirtää tekoälyn ratkaistavaksi

Keskustelussa käsiteltiin myös ihmiskunnan suuria ongelmia: voisiko tekoäly ratkaista ilmastonmuutoksen, sodat ja nälänhädän? Petteri Järvisen mukaan useimpien ongelmien ratkaisu tiedetään jo. Vaikeampaa on saada ihmiset toimimaan oikein, eikä tekoäly pysty muuttamaan sitä ihmisten puolesta.

Datakeskuksista Järvinen nosti esiin riskin, jota moni ei ole tullut ajatelleeksi: ne ovat kriisitilanteessa helppoja maaleja. Jos niiden varassa toimii kriittistä infrastruktuuria, esimerkiksi valtionhallinto, digitaalinen yhteiskunta on sotilaallisessa kriisissä haavoittuva.

Suomessa läheisempänä, ajankohtaisena haasteena ovat kuitenkin sähkön riittävyyteen, ympäristötekijöihin ja lupa-asioihin liittyvät kysymykset.

Turvallisuuskriittisillä aloilla edetään pienin askelin

Miten tekoälyä sitten otetaan käyttöön turvallisuusherkillä aloilla, kun tiedetään sen hallusinointikyky?

"Vaiheittain, pienissä paloissa ja hyvin kontrolloidusti. Ei voida mennä ensimmäisessä aallossa tekemään hauskoja ja jänniä kokeiluja, vaan täytyy olla hyvin tarkkaa, missä kohtaa tekoälyä käytetään ja miten", Timo sanoo.

Uteliaisuuttakin silti tarvitaan: asioita on vietävä eteenpäin ja tutkittava. Käytäntöön tuotavissa ratkaisuissa kuljetaan kuitenkin hieman muita aloja jäljessä, vasta toisessa aallossa. Turvallisuuskriittisillä aloilla mahdolliset ei-toivotut tapahtumat voivat johtaa ihmishenkien menetyksiin ja suuronnettomuuksiin. Taloudelliset vahingot ovat nekin tärkeitä, mutta eri tavalla.

Esimerkiksi isossa prosessiteollisuuden laitoksessa dataa kertyy joka paikasta, ja jonkun on päätettävä, milloin prosessin turvallisuusasioihin puututaan. Kun vikailmoituksia kirjataan paljon ja niiden syy on vaikea hahmottaa, tekoäly voi auttaa löytämään juurisyyn.

"Tietoahan ei maailmasta puutu. Johtajilla ja päätöksentekijöillä on tietoa valtavasti tarjolla. Kun kaikki tieto saadaan pureksittuna, järjestettynä ja priorisoituna, sen jälkeen ihminen voi tehdä päätöksiä paremmin", Timo toteaa.

Katso Timo Raaskan ja Petteri Järvisen koko haastattelu MTV Huomenta Suomessa. Haastattelu on julkaistu myös MTV Uutiset -verkkosivuilla.