Toimitusjohtaja Timo Raaskan uran punaisena lankana on kulkenut ihmisten, teknologian ja liiketoiminnan yhdistelmä

Timo Raaskasta tuli Qreformin toimitusjohtaja vuoden 2017 alussa, jolloin kaksi yritystä oli juuri yhdistänyt voimansa. Mukanaan hän toi pitkäaikaista kokemusta ja näkemystä ohjelmisto- ja koulutusyritysten perustamisesta ja johtamisesta. Samalla Qreform muuttui kahden lentäjän isoksi kasvaneesta sivuprojektista määrätietoiseksi kasvuyritykseksi.

Mutta mitä oli tapahtunut Timon polun varrella ennen sitä? Ja miltä näyttävät nykyisyys ja tulevaisuus?

Kemia ja ohjelmointi vaihtuivat johtamiseen ja puhumiseen

Timo Raaskan opintotausta löytyy tietojenkäsittelyopin ja kansantaloustieteen oppiaineista Helsingin yliopistosta. Alkuperäinen suunnitelma oli kuitenkin toinen.

”Menin alun perin lukemaan kemiaa. Se ei kuitenkaan maistunut, joten siirryin opiskelemaan tietojenkäsittelyoppia. Se tuntui luontevammalta siksikin, että olin tuolloin jo alan töissä”, Timo kertoo.

Kauppatieteiden opintoja ei voinut tuohon aikaan yhdistää tekniikan opiskeluun yhtä jouhevasti kuin nykyään, joten lähimmäksi mahdolliseksi vastineeksi yliopistolta valikoitui kansantaloustiede.

Ohjelmointityötäkin Timon tuli aikanaan tehtyä, mutta se opetti nopeasti, missä omat vahvuudet olivat – ja missä eivät.

”Tunsin aina ohjelmointityötä tehdessäni olevani keskitason ohjelmoija, en ollut mikään Linus Torvalds. Sen sijaan puhuminen ja ihmisten johtaminen sujuivat minulta paremmin”, Timo sanoo.

Qreformin ja Gravasoftin polut risteävät

Puhumisen ja johtamisen taidot johtivat Timon vuosien mittaan monen eri yrityksen perustamiseen, johtamiseen, kasvattamiseen ja muutaman kohdalla myös myymiseen. Päätös suuntautua yrittäjäksi ei tapahtunut yksittäisenä heureka-hetkenä, vaan se kypsyi hiljalleen palkkatöissä uran alkuvaiheessa.

”Kysyin silloiselta työnantajaltani, miten täällä pääsee osakkaaksi. Hän sanoi suoraan, ettei sellainen onnistu. Perustimme sitten kollegani kanssa oman firman. Olimme yhtä mieltä työnjaosta: hän tekee ja minä hoidan myyntipuheet”, Timo kertoo.

Elettiin IT-kuplan aikaa, ja yritys myytiin vajaan kymmenen vuoden kuluttua. Kaupan jälkeen Timo istui jonkin aikaa kyseisen pörssiyhtiön hallituksessa.

Kuplan puhjettua hän oli mukana perustamassa toista yritystä, jonka keskiössä oli uusi idea tiedon markkinoinnista. Tämäkin yritys myytiin noin vuosikymmenen kuluttua, minkä jälkeen Timo työskenteli kolme vuotta ostajayrityksen palveluksessa.

Nykyiselle polulle Timon toi vuonna 2015 tehty päätös perustaa Pasi Selkaman ja Jaana Raaskan kanssa ohjelmistotalo Gravasoft Oy – ensin mainittu on Qreformin nykyinen teknologiajohtaja ja jälkimmäinen markkinointi- ja viestintäjohtaja. Ajatuksena oli tuolloin kokeilla monenlaisia asioita saman katon alla, ja näin myös tehtiin.

Yksi asioista oli pitkään jatkunut ohjelmistoyhteistyö Gravasoftin ja Qreformin Oy:n kesken. Yhteistyö syveni, ja lopulta yrityksissä päätettiin yhdistää voimat ja lähteä kehittämään Qreformista oikea kasvuyhtiö.

Päätöksentekoa ja tuotepositiointia – ”vaikeinta on osata sanoa ei”

Tällä hetkellä iso osa toimitusjohtajan työajasta kuluu asiakas- ja asiantuntijatyön, uusasiakashankinnan ja tarjousten parissa. Hän osallistuu merkittävällä panoksella myös tuotekehitykseen ja tuotepositiointiin: meneillään on iso savotta järjestelmän seuraavan sukupolven, Rego 2:n, parissa.

Päätöksenteossa palataan aina kahteen kysymykseen: mikä on aito asiakastarve ja mitä ongelmaa tuotteella ratkotaan, jotta kokonaisuus pysyy selkeänä pakettina.

”Haastavaa tässä työssä on nopeiden liikkeiden ja strukturoidun toiminnan yhdistäminen: miten asioita tuotteistetaan ja miten pysytään samalla riittävän joustavina.”

Yhtälö liittyy osittain myös yrityksen kokoon ja vaiheeseen. Pieni ja ketterä yritys voi tehdä monenlaista, mutta liiketoiminnan kasvaessa kustannuspaineet ja tehokkuusvaatimukset lisääntyvät – samalla kun pitäisi pysyä ketteränä ja asiakaslähtöisenä.

”Asiakkaat ovat tottuneet joustavuuteemme. Välillä teemme tuotekehitystä, joka ei ole liiketoiminnallisesti oikein järkevää mutta jolla haluamme palvella asiakkaita hyvin. Vaikein asia on päättää, milloin sanotaan ei”, hän toteaa.

Työpaikka ilman ihmisiä ei ole mitään

Qreformilla on jo pitkään ollut vakiintunut asiantuntijajoukko, jolla Timo kokee yrityksen voivan palvella asiakkaitaan varsin hyvin. SaaS-pohjaisen toimintamallin etuihin kuuluu se, ettei volyymin kasvaessa tarvitse aina lisätä henkilöstöä samassa suhteessa.

”Tavoitteena isossa kuvassa on se, että työntekijät kokevat tämän hyväksi työpaikaksi. Työpaikka ilman ihmisiä ei ole mitään”, Timo sanoo.

Johtamisen johtotähtenä hänellä on aina kulkenut kiinnostus ihmisiin. Jos ihmiset saa viihtymään yrityksessä, on hyvä todennäköisyys, että muutkin asiat menevät hyvin.

”Näen henkilöstön pysyvyyden ja tyytyväisyyden korreloivan myös asiakastyytyväisyyden kanssa. Meille on iso ylpeyden aihe, että asiakaspitomme on lähes sata prosenttia.”

Remontointia, AI-avusteista espanjaa ja muita tulevaisuudensuunnitelmia

Lähivuosien kiinnostavimpina asioina Qreformilla Timo pitää uusien teknologioiden haltuunottoa ja erityisesti sitä, millä kaikilla tavoin tekoälyä saadaan hyödynnettyä. Tavoitteena on saattaa Rego 2 täyteen toimintaan, varmistaa toimiva ohjelmistoalusta 5–8 vuodeksi eteenpäin ja pitää samalla tulos plussalla ja kasvu tiiviisti horisontissa.

Ajanvietteiden keksimisessä Timo ei näe ongelmia myöskään vapaa-ajalla. Hän viihtyy kuntosalilla, ruoanlaiton parissa ja lastenlasten kanssa. Viime kesänä selvisi, että hän saattaa aiemmista luuloista poiketen olla myös mökki-ihminen. Omissa ja lasten kiinteistöissä tuntuu myös riittävän korjattavaa: aina on vähintään joku ränni rikki.

Lisäksi Timo opiskelee espanjan kieltä tekoälyn kanssa. Lukusanoja, viikonpäiviä ja ravintolakeskusteluita voi harjoitella kätevästi vaikka autossa AI:n kanssa keskustellen. Opettaja ei väsy, vaikka oppilas pyytäisi toistamaan monta kertaa.

”Teknologian seuraaminen kiinnostaa minua edelleenkin, myös omaksi iloksi ilman kaupallisia tavoitteita”, hän toteaa.

Lue lisää

Tuotepäällikkö Jani Aho on nähnyt siirtymän megaprojekteista ketterään kehittelyyn

Mitä lisäarvoa tekoälystä saadaan turvallisuuden, laadun ja osaamisen hallintaan?