Havainnointi on oleellinen osa turvallisuustyötä

Jokainen meistä tekee päivittäin turvallisuuteen ja riskeihin liittyvää havainnointia. Jos näin ei olisi, olisimme varmasti jääneet jo useasti auton alle suojatiellä tai polttaneet itsemme kuumalla levyllä ruokaa laittaessa. Jatkuva havainnointi ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tekeminen näissä tavallisissa tilanteissa on usein varsin automaattista ja tapahtuu lähes tiedostamatta.

Työympäristössä pätee osittain sama mekaniikka – ja osittain ei. Voisi kuvitella, että kun työskentelemme ympäristössä, jossa tapaturman ja onnettomuuden vaara on jatkuvasti läsnä, jokainen tekisi aina aktiivisesti havaintoja, ilmoittaisi puutteista ja tekisi itse välittömiä korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimia. Valitettavasti näin ei kuitenkaan aina ole, havainnointi ja raportointi tahtoo helposti unohtua ja jäädä kiireessä tekemättä tai se koetaan ylimääräisenä tehtävänä.

Työpaikalla havaintojen tekemistä on syytä aktiivisesti kannustaa ja tarjota helppoja tapoja havainnon kirjaamiseen sekä raportointiin. Joskus paras tapa voi olla mobiililaite ja sähköinen ilmoitus, joskus taas suullinen raportti voi toimia parhaiten. Mikään järjestelmä tai systeemi ei kuitenkaan tee havaintoja käyttäjien puolesta, eli työntekijöiden ja johdon aktiivisuus on aina keskeisessä roolissa.

Havaintojen käsittelyn tulee olla systemaattisesti järjestetty ja toimenpiteistä on aina kerrottava ilmoittajalle. Paras tapa motivoida työntekijät tuottamaan laadukkaita havaintoja on osoittaa, että niillä on vaikutusta käytännön toimintaa.

Riittääkö vain havaintojen määrän mittaaminen?

Käytännön kokemus on osoittanut, että pääsääntöisesti turvallisuushavaintojen määrän kasvaessa tapaturmien määrä vähenee. Tämä on suoraviivainen seuraus siitä, että havaintojen perusteella voidaan ennakoida vaaratilanteita ja puuttua niihin ennen, kuin onnettomuuksia pääsee tapahtumaan. Tässä asetelmassa piilee myös vaara siihen, että keskitytään yksipuoliseen seurantaan ja mittaamiseen, jossa keskitytään epäkohtiin ja vaaratilanteisiin.

Perinteisten mittareiden rinnalle ja lisäksi olisi tärkeää ottaa mukaan mittausta, joka kuvaa työpaikan turvallisuustoimintaa laajemmin. Voidaan kerätä positiivisia havaintoja onnistumista, tehtyjen koulutusten tai turvallisuusmittausten määriä, tehtyjen riskiarviointien määriä ja tuloksia sekä monia muita asioita havaintojen lisäksi.

Kaiken takana on ihminen

Teknologian ja järjestelmien määrän kasvaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että tärkein voimavara turvalliseen työskentelyyn on työntekijä itse. Positiivisella viestinnällä, aktiivisella turvallisuuskoulutuksella ja motivoinnilla voidaan usein saada aikaan paljon enemmän ja pitkäaikaisempia tuloksia, kuin hankkimalla vain uusi hienompi tietojärjestelmä. Mutta molempi tietysti aina parempi – toteaa Rego HSEQ järjestelmän kehitykseen osallistuva allekirjoittanut.