15.10.2024
Laadunhallinnan kehittäminen ei saisi koskaan pelkistyä sertifikaattien ostamiseen, vaan sen pitäisi olla toiminnan aitoa parantamista. Laatujärjestelmä tai sertifikaatti ei ole itseisarvo, vaan se tarjoaa viitekehyksen, jonka avulla organisaatiot voivat arvioida, kehittää ja parantaa toimintaansa parhaaksi katsomallaan tavalla.
AJANKOHTAISTA
Laadunhallinnan kehittäminen – toiminnan parantamista vai sertifikaattien ostamista?
AJANKOHTAISTA
Laadunhallinnan kehittäminen – toiminnan parantamista vai sertifikaattien ostamista?
Olemme Qreformissa tehneet järjestelmätoimittajana ja konsulttina pitkäjänteistä työtä laadunhallinnan kehittämisen parissa monilla eri toimialoilla ja hyvin erilaisten asiakkaiden kanssa. Tästä kokemuksesta viisastuneesta olen muodostanut kohtuullisen selkeän oman näkemykseni siitä, mitä hyvä laatutyö on.
Voiko laatustandardi olla heikkolaatuinen?
Laatujärjestelmä tai sertifikaatti ei saisi mielestäni koskaan olla itseisarvo. Sertifikaatti seinällä tai logo nettisivulla auttaa kyllä viestimään asiakkaille ja sidosryhmille organisaation sertifioinnista, mutta todellinen arvo syntyy vasta silloin, kun organisaatio käytännössä soveltaa laatustandardeja omaan toimintaansa ja johto on aidosti sitoutunut niiden periaatteisiin. Tämän ajatuksen pitäisi olla aina keskiössä, mutta valitettavasti se tahtoo toisinaan unohtua – jopa laatu- ja turvallisuuskriittisillä aloilla, kuten teollisuudessa tai terveydenhuollossa.
Miksi laatustandardeja ja sertifikaatteja sitten tarvitaan? Eikö vaan voida tehdä asiat mallikkaasti ilman standardeja?
Laatustandardit, kuten ISO 9001, tarjoavat yhtenäisen ja tunnustetun viitekehyksen, joka määrittelee, mitä laadukas toiminta tarkoittaa eri toimialoilla. Kolmannen osapuolen sertifiointi ja jatkuva arviointi puolestaan varmistavat standardin noudattamisen ja parantavat organisaation uskottavuutta.
Uskottava laatustandardi onkin aina paljon enemmän kuin pelkkä ohjeistus tai vaatimusten tarkistuslista. Se on avoimesti sovellettava työkalu ja kattava viitekehys, joka tarjoaa systemaattisen lähestymistavan laadunhallintaan ja jatkuvaan parantamiseen. Läpinäkyvyys ja julkinen saatavuus edistävät hyvien standardien laajaa käyttöä ja organisaatioiden toiminnan parantamista eri toimialoilla ja eri puolilla maailmaa.
Kaikki standardit, kriteeristöt ja tarkistuslistat eivät näitä reunaehtoja kuitenkaan valitettavasti täytä. Laadukas laatustandardi täyttää vähimmillään ainakin seuraavat kriteerit:
- yleisesti hyväksytty ja tunnustettu
- luotettava ja avoimuutta edistävä
- vaatimuksiltaan selkeä ja todennettava
- helposti ymmärrettävä ja vaivattomasti käytäntöön sovellettava ja
- joustava sekä dynaamisesti kehittyvä.
Standardi on viitekehys, laatu syntyy teoista
Standardien kehittäminen, ylläpito ja valvonta on vaativaa ja tärkeää työtä. Tähän perustuvatkin standardien käytöstä maksettavat, usein merkittävätkin, lisenssit ja korvaukset. Organisaatiolla tulee kuitenkin aina olla täysi vapaus soveltaa standardia omassa toiminnassaan parhaalla mahdollisella tavalla ja niillä välineillä, menetelmillä tai ohjelmistoilla, jotka se parhaaksi näkee.
Olen valitettavasti havainnut käytännössä, että osalta toimijoista tahtoo unohtua, ettei laatustandardien ja sertifiointien päätarkoituksena ole luoda taloudellista hyötyä niitä ylläpitäville organisaatioille. Standardien tehtävänähän on parantaa organisaatioiden toiminnan laatua, tuottavuutta ja turvallisuutta. Ne tarjoavat yhteisen ja luotettavan rakenteen ja viitekehyksen, jonka avulla organisaatiot voivat arvioida, kehittää ja parantaa toimintaansa.
Tästä käytännön näkökulmasta katsoen onkin hämmästyttävää, että erityisesti suomalaisessa terveydenhuollossa on viime aikoina nähty toimintatapoja, joissa standardien, tarkistuslistojen ja kriteeristöjen käyttöä on alettu rajoittaa, suojata ja hankaloittaa kyseenalaisella tavalla. Tämä kehitys on yleisesti huolestuttava, sillä se estää organisaatioita soveltamasta näitä kriteeristöjä tehokkaasti käytännön toiminnassa.
Laadunhallinnan tulisi aina olla läpinäkyvää, ja sen tavoitteena tulisi olla, että standardeja soveltavat organisaatiot voivat vapaasti käyttää omia menetelmiään, työkalujaan, prosessejaan ja ohjelmistojaan, jotka parhaiten tukevat heidän toimintansa kehittämistä ja turvallisuutta. Silloin kun näistä pyrkii määräämällä päättämään kriteeristön kehittäjä, ollaan syvällä klassisessa tilanteessa, jossa häntä yrittää heiluttaa koiraa.

Avoimuus tuottaa laatua kaikkien eduksi
Laatutyön tulisi aina olla avointa ja pyrkiä parantamaan toimintaa laaja-alaisesti. On tärkeää, että organisaatiot jakavat avoimesti erityisesti turvallisuuteen liittyviä parhaita käytäntöjään ja kehittävät yhdessä menetelmiä, jotka palvelevat koko toimialaa.
Onnistuneen laadunhallinnan avain onkin joustavuudessa ja sovellettavuudessa. Esimerkiksi ISO-standardit ovat loistava esimerkki siitä, kuinka laadunhallintastandardit voivat toimia tehokkaasti. ISO-standardit eivät rajoita tai ohjaa organisaatioiden toimintatapoja, vaan ne antavat raamit, joiden sisällä organisaatiot voivat kehittää omia parhaita käytäntöjään.
Ongelmia tulee esiin lähinnä silloin, kun yksittäiset toimijat pyrkivät kyseenalaisin perustein suojaamaan ja lisensoimaan toimintatapoja ja menetelmiä, jotka ovat yleisiä ja tunnustettuja hyviä käytäntöjä. Tämä rajoittaa avoimuutta ja estää organisaatioita kehittämästä toimintaansa ja koko toimialaansa parhaalla mahdollisella tavalla.
Toivonkin näkeväni jatkossa laadunhallinnan kehittämisessä entistä enemmän avointa yhteistyötä, parhaiden käytäntöjen jakamista sekä standardien luovaa ja tehokasta soveltamista. Tämä on ainut tapa varmistaa, ettei laadunhallinta ole vain kaunis ajatus tai tyhjä lupaus, vaan todellinen arvo, joka näkyy organisaatioiden päivittäisessä toiminnassa ja niiden tuottamassa palvelussa.
Terveydenhuollon organisaatioiden toiminnan kehittämisessä tämä on erityisen tärkeää, sillä niiden tekemässä laatutyössä on viime kädessä kyse ihmisten, asiakkaiden, potilaiden ja omaisten, terveydestä ja turvallisuudesta. Laatutyö on enemmän kuin sertifikaatti – se on sitoutumista avoimuuteen ja jatkuvaan parantamiseen.
Kirjoittaja Timo Raaska on Qreformin toimitusjohtaja, jonka intohimona on auttaa organisaatioita hallitsemaan laatua, riskejä ja pätevyyksiä käytännönläheisesti ja tuloksellisesti. Vapaa-ajallaan hänet löytää usein kuntonyrkkeilemästä tai erilaisista remonttipuuhista.