Laadun ja turvallisuuden hallinta sote-palveluiden murroksessa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on nyt todellista. Kuntayhtymiä rakennetaan ja uudenlaista palveluverkkoa kehitetään suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi tulevaisuudessa. Samalla palveluiden laadun varmistaminen, asiakas- ja potilasturvallisuus, sekä organisaation kokonaisvaltainen riskienhallinta on uuden edessä. Millainen laadun ja turvallisuuden johtamisjärjestelmä sote-alueelle tarvitaan tulevaisuudessa?

Hypätään hetkeksi kymmenen vuotta taaksepäin. Uudistettuun terveydenhuoltolakiin kirjattiin vaatimus laadun ja potilasturvallisuuden toimeenpanosuunnitelman laatimisesta. Käytännössä vaatimus tarkoitti laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmän kuvaamista, eli prosessien ja toimintojen kokonaisuutta, jolla hoidon laatu ja turvallisuus varmistetaan.

Yksityisiä palvelutuottajia on koskenut jo kauan velvoite laatia omavalvontasuunnitelma, jossa kuvataan toimenpiteet tuotettujen palveluiden laadun varmistamiselle. Näiden lisäksi on paljon muita säädöksiä, kuten lääkehoitoa tai terveydenhuollon laitteita säätelevät, sekä yleiset mm. työturvallisuutta koskevat lait, jotka tulisi huomioida laadun ja turvallisuuden johtamisjärjestelmää määriteltäessä.

Tavoitteena tulisi olla ehyt ja selkeä kokonaisuus, jossa kaikki nämä asiat prosessoidaan luontevasti sen sijaan, että niitä johdetaan erillisiä asioina irrallaan organisaation kokonaisvaltaisesta laatujärjestelmästä.

Monitasoinen palveluverkosto asettaa laadun johtamiselle uusia haasteita

Tässä on myös tulevaisuuden palveluverkoston laadun johtamisen haaste. Useat vaatimukset viittaavat toimintayksikköön, jossa tulee määritellä toiminnan kannalta oleellisten riskien hallinta ja palvelun laadun varmistaminen. Tulevilla sote-alueilla tarjotaan hyvin erilaisia palveluita hyvin erilaisten palveluntuottajien toimesta. Palvelun järjestämisvastuussa olevan yhtymän tulisi varmistua laadun ja turvallisuuden hallinnasta tässä laajassa ja monitahoisessa verkostossa.

Ratkaisua voi ajatella yksinkertaisesti tai monimutkaisesti. Koska yksinkertaisuus on tunnetusti turvallisempaa kuin monimutkaisuus, ajatellaan mieluummin niin. Tulevilla kuntayhtymällä on laadun ja turvallisuuden johtamisjärjestelmä. Siihen sisältyvät palveluiden laatu ja vaatimustenmukaisuus, kaikki turvallisuuden osa-alueet asiakasturvallisuudesta tietoturvallisuuteen, sekä riskien hallinta aina strategisten riskien pohtimisesta jokapäiväiseen vaarojen hallintaan. Unohtamatta ostettujen palveluiden valvontaa asetettujen laatu- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti.

Ylimmän johdon katselmuksissa seurataan säännöllisesti sitä, että kuvattu johtamisjärjestelmä toimii ja johto pidetään tietoisina merkittävimmistä riskeistä, jotta ne voidaan huomioida toimintasuunnittelussa. Organisaation alemmilla tasoilla toimivat operatiiviset foorumit hoitavat ennakoivan vaarojen hallinnan ja havaittujen laatupuutteiden korjaamisen. Ylemmillä tasoilla on jatkuva läpinäkyvyys siihen, että jokainen toimintayksikkö on hoitanut tältä osin tonttinsa.

Määrittele ensin mitä tietoa halutaan kerätä

Tämä sinänsä helposti määriteltävissä oleva kokonaisuus kompastuu valitettavan usein käytännön ongelmiin tiedonkulussa. Tieto on eri muotoista ja eri järjestelmissä, jolloin sitä ei voi tarkastella kokonaisuutena edes silloin, kun joku ehtii kaiken manuaalisesti koota. Kuntayhtymän tulisikin erityisen tarkasti pohtia vaatimuksia laadun ja turvallisuuden toimeenpanolle. On yhdentekevää millaiseen pohjaan riskejä kirjataan, kunhan vaarat tunnistetaan ja hallitaan. Laatupoikkeamien raportointia voi tehdä ihan millä tavalla vaan, kunhan kanava on olemassa ja prosessi toimii.

Yhtenäiset tietojärjestelmät ja toimivat rajapinnat säästävät toki työtä, mutta niidenkin toiminta edellyttää sitä, että ensin on määritelty mitä tietoa halutaan kerätä. Sitten vaan systeemit käyttöön ja tieto kulkemaan. Haaste ei tyypillisesti ole tekninen, vaan kulminoituu siihen, että johtamisjärjestelmä, siihen liittyvä tiedonkulku mukaan lukien, pitää olla riittävän hyvin kuvattu.