Verkkokoulutukset apuna sairaanhoitajien ammatillisen osaamisen kehittämisessä

Hoitoalalla työ- ja toimintaympäristön jatkuva muutos vaikuttavat kriittisesti ammatillisen asiantuntijuuden kehittämiseen. Erityisesti koronapandemia on vain kiihdyttänyt muutoksia, jotka vaativat terveydenhuollon ammattilaisilta entistäkin joustavampaa sopeutumis- ja oppimiskykyä. Mitä haasteita täydennyskoulutuksen osalta hoitoalalla on? Entä miten näitä voidaan tulevaisuudessa ratkaista?

Sosiaali- ja terveysalan työnantajia velvoittaa täydennyskoulutusvelvoite eli työnantajan täytyy järjestää ja tarjota koulutusmahdollisuuksia henkilöstölleen (1194/2003). Työnantaja saa itse määrittää koulutustensa sisällön. Myös terveydenhuoltoalan ammattilaisten täytyy pysyä muutoksissa mukana eli laki velvoittaa ammattilaisia jatkuvasti kouluttautumaan.

Hoitoalalla jatkuva asiantuntijuuden kehittäminen on välttämätöntä työssä suoriutumiseksi. Käytännön työtä tehdessä osaaminen luonnollisesti kehittyy päivittäin, mutta myös täydennyskoulutusten rooli osaamisen kehittämiseen on merkittävä. Anni Virtapuro (2021) tutki Pro gradu -tutkielmassaan sairaanhoitajien kokemuksia täydennyskoulutuksesta ammatillisen osaamisen kehittämisessä, luoden mielenkiintoisen katsauksen aiheeseen.

Halua kouluttautumiseen löytyy – kiire haastaa toteutusta

Sairaanhoitajat ovat Virtapuron (2021) tutkimuksen mukaan motivoituneita oppimaan uutta ja he kokivat, että kouluttautuminen on tärkeää. Haasteena oli kuitenkin kiire, joka vaikutti omaan jaksamiseen erityisesti kouluttautumisen kannalta. Lisäksi erilaisia kouluttautumismahdollisuuksia kaivattiin nykyistä enemmän.

Kyseinen tutkimus toteutettiin koronapandemian aikana. Pandemia koettiin raskaana ja se oli tuonut entistä enemmän nopeampia ja suurempia muutoksia työympäristöön. Työssä selviytymisen haasteet laskivat merkittävästi intoa osallistua koulutuksiin. Kriisitilanteissa korostuvatkin joustavat ja helppokäyttöiset koulutusjärjestelmät, joita voidaan soveltaa muuttuvissa tilanteissa.

Koronapandemia on haastanut kouluttautumista täysin uudella tavalla

Hoitoalalla ja erityisesti tällä hetkellä koronapandemian vallitessa kiire, työntekijäpula ja mahdolliset karanteenit ja altistukset voivat edelleen hankaloittaa koulutuksiin osallistumista.

Koronapandemian aikana digitaalisuuden merkitys hoitotyössä kasvoi merkittävästi ja digitaalisten järjestelmien käytön lisääntyessä myös uuden oppimisen tarve lisääntyi. Tutkimuksessa haastateltavien mukaan normaali koulutustoiminta oli joko keskeytetty tai siirretty osittain verkkoon, joka oli osalle hoitohenkilökunnasta uusi kokemus.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että haastateltavat olisivat kuitenkin koronan vuoksi juuri kaivanneet muihin aiheisiin keskittyviä koulutuksia, jotta työssä olisi saanut keskittyä muuhunkin kuin koronaan.

Verkkokoulutuksilla joustavuutta koulutuksiin

Verkkokoulutusten ottaminen osaksi koulutuksia mahdollistaa joustavammat opiskelutavat ja -ajat erilaisissa tilanteissa työskenteleville ammattilaisille. Hoitoalalla kiireisen toimintaympäristön keskellä esimerkiksi perusperehdytykseen liittyviä koulutuksia on helppoa ja järkevääkin toteuttaa verkkokoulutuksina. Potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvät peruskoulutukset tiivistävät keskeiset osa-alueet ja luovat hyvän pohjan käytännön työlle.

Hyödynnä sote-sektorin valmisverkkokurssitarjontaa

Qreformin valmisverkkokurssitarjonnasta löytyy erityisesti sote-sektorin koulutustarpeisiin toteutettuja verkkokursseja. Tunnetuin ja laajiten käytössä oleva Potilasturvallisuutta taidolla -koulutus tarjoaa kattavan kymmenen kurssin koulutuspaketin potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi. Sosiaalipalveluiden tarpeisiin toteutettu Asiakasturvallisuutta taidolla -koulutuskokonaisuus,  on saanut erittäin positiivista palautetta.

Kannattaa hyödyntää myös seuraavia, aina ajankohtaisia kurssisisältöjä:

• Henkilöturvallisuus uhka- ja väkivaltatilanteissa 
• Paloturvallisuutta taidolla 
• Kotihoitoa turvallisesti

Lähteet:

Virtapuro, A. (2021). Sairaanhoitajien kokemuksia täydennyskoulutuksesta ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta. 1194/2003.