17.9.2024
Turvallisuusjohtaminen on jatkuva strateginen ja operatiivinen prosessi, jonka tavoitteena on suojata vahingoilta ja vaaratilanteilta sekä organisaation omia resursseja että ulkopuolista toimintaympäristöä. Turvallisuusjohtaminen on olennainen osa kaikkien organisaatioiden toimintaa, mutta sen painopisteet vaihtelevat toimialojen ja organisaatioiden välillä.
AJANKOHTAISTA
Turvallisuusjohtaminen: mitä se on ja miten sitä kehitetään?
AJANKOHTAISTA
Turvallisuusjohtaminen: mitä se on ja miten sitä kehitetään?
Turvallisuusjohtaminen kattaa organisaation koko henkilöstön ja laajan kirjon toimia, joilla pyritään suojaamaan henkilöitä, omaisuutta, tietoja ja ympäristöä. Turvallisuusjohtaminen on olennainen osa kaikkien organisaatioiden toimintaa, mutta sen painopisteet vaihtelevat toimialojen ja organisaatioiden välillä. Käsittelemme tässä blogitekstissä turvallisuusjohtamisen perusperiaatteita, tiedolla johtamisen ja teknologian roolia turvallisuusjohtamisessa, työturvallisuusjohtamista sekä turvallisuutta koko organisaation yhteisenä asiana.
Turvallisuusjohtaminen – määritelmä ja perusteet
Turvallisuusjohtaminen on jatkuva strateginen ja operatiivinen prosessi, jonka tavoitteena on suojata vahingoilta ja vaaratilanteilta sekä organisaation omia resursseja että ulkopuolista toimintaympäristöä. Turvallisuusjohtaminen kattaa muun muassa henkilöturvallisuuden sekä omaisuuden, tietojen ja ympäristön suojelun.

Johdon tehtävänä on luoda organisaatioon hyvät edellytykset turvalliselle työnteolle ja varmistaa, että henkilöstöllä on riittävä ammattitaito turvallisuuden varmistamiseen. Johdon on tärkeää kuunnella henkilöstöä, seurata turvallisuusmittareita, muodostaa tietojen pohjalta kokonaiskuva organisaation turvallisuustilanteesta sekä kommunikoida tilanteesta ja kehitystoimista henkilöstölle.
Turvallisuusjohtamisen kantavana ajatuksena on aina ennaltaehkäisy: mahdolliset riskit pyritään tunnistamaan ja ottamaan hallintaan ennen kuin ne voivat aiheuttaa vahinkoa. Tämä vaatii riskien jatkuvaa arviointia, yhteisesti sovittuja toimintamalleja, selkeää roolitusta ja työnjakoa, fyysisiä ja laitteisiin liittyviä turvallisuusjärjestelmiä sekä digitaalisia turvatoimia, kuten tietoturvaohjelmistoja.
Turvallisuusjohtaminen on aina kiinteästi liitoksissa organisaation toimialaan ja toimintaan, ja siksi sen painopisteet voivat vaihdella varsin merkittävästi. Johdon on tärkeää tunnistaa oman toimialan ja organisaation keskeiset turvallisuusnäkökohdat ja panostaa niiden kattavaan, systemaattiseen ja ennakoivaan johtamiseen.
Turvallisuusjohtaminen on tiedolla johtamista
Turvallisuusjohtaminen on muovautunut yhä enemmän tiedolla johtamiseksi, jossa päätökset perustuvat kerättävään dataan ja niiden pohjalta tehtäviin analyyseihin ja johtopäätöksiin. Tehokas nykyteknologia auttaa organisaatioita tunnistamaan riskejä ennakoivasti, suunnittelemaan toimenpiteitä riskien välttämiseksi sekä seuraamaan jatkuvasti turvallisuustyön onnistumista ja tilaa.
Tieto on turvallisuusjohtamisen kulmakivi ennen kaikkea siksi, että viisas päätöksenteko ja resurssien kohdennus edellyttävät selkeää ja ajantasaista tietoa omalle organisaatiolle keskeisistä riskin paikoista. Tietoa kannattaa kerätä ja analysoida jatkuvasti liittyen esimerkiksi työtapaturmiin, läheltä piti -tilanteisiin, henkilöstön palautteeseen sekä ympäristöhavaintoihin. Analysoimalla syy–seuraussuhteita voidaan kehittää turvallisuuskäytäntöjä, joilla ehkäistään poikkeamat tulevaisuudessa.
Tärkeä osa turvallisuusjohtamista on myös henkilöstön osaamisen johtaminen, sillä henkilöstön osaamisella on tärkeä rooli turvallisuuden varmistajana. Pätevä henkilöstö osaa tunnistaa ja ennakoida riskejä, estää riskien toteutumisen ja poikkeaman sattuessa minimoida seuraukset. Siksi osaamisen riittävään yhdenmukaisuuteen on kiinnitettävä huomiota jokaisen työntekijän kohdalla. Erityisen vahvasti tavoite korostuu organisaatiomuutosten kaltaisissa taitekohdissa, joissa liitetään yhteen erilaisia turvallisuuskulttuureja ja -käytäntöjä.
Teknologian rooli turvallisuusjohtamisessa
Teknologia tarjoaa tukea ja järjestelmällisyyttä tietopohjaiseen turvallisuusjohtamiseen monellakin eri tavalla. Turvallisuuden johtamiseen suunniteltu ohjelmisto mahdollistaa datan systemaattisen keräämisen, analysoinnin ja visualisoinnin helposti ja tehokkaasti sekä organisaationlaajuisesti että yksiköittäin.
Oman lisänsä työkalupakkiin tuovat myös esimerkiksi IoT-laitteet, jotka seuraavat työympäristön olosuhteita reaaliajassa, sekä trendejä ja poikkeamia tunnistavat analytiikkatyökalut, joiden avulla voidaan ennakoida potentiaalisia riskejä.
Hyvät työkalut ja määrätietoinen tiedolla johtaminen tukevat jatkuvaa parantamista, joka on turvallisuusjohtamisen keskeinen periaate. Kun organisaatiossa hyödynnetään kertynyttä tietoa systemaattisesti turvallisuuden seurantaan ja arviointiin, on helpompi tunnistaa kehityskohteita ja tehdä tarvittavia muutoksia työkaluihin, toimintamalleihin ja myös asenteisiin. Jatkuvan parantamisen prosessilla varmistetaan, että turvallisuuskäytännöt pysyvät aina ajantasaisina ja että niillä pystytään vastaamaan joustavasti myös muuttuviin olosuhteisiin ja riskeihin.
|
|
Työturvallisuusjohtaminen on keskeinen osa turvallisuusjohtamista
Työturvallisuusjohtaminen on yksi turvallisuusjohtamisen keskeisistä osa-alueista. Sen tavoitteena on varmistaa, että organisaation jokainen työntekijä saa tehdä työnsä turvallisesti ja terveellisesti ilman riskiä fyysisestä, henkisestä tai sosiaalisesta uhasta.
Sen lisäksi, että hallittu ja tehokas työturvallisuusjohtaminen vähentää työtapaturmia ja sairauspoissaoloja, se myös parantaa työviihtyvyyttä ja henkilöstön sitoutumista. Siten se vähentää osaltaan myös henkilöstön vaihtuvuutta. Hyvällä ja hallitulla työturvallisuusjohtamisella voidaan näin ollen vähentää tarpeettomia kustannuksia ja lisätä osaltaan tuottavuutta.
Työturvallisuusjohtamisen keskeisiä osa-alueita ovat:
- riskien tunnistaminen ja arviointi: kartoitetaan mahdolliset vaarat työpaikalla
- toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus: kehitetään ja otetaan käyttöön toimenpiteet riskien minimoimiseksi
- koulutus ja tiedotus: varmistetaan, että henkilöstö on tietoinen riskeistä ja osaa välttää ne
- jatkuva seuranta ja parantaminen: arvioidaan ja tarvittaessa parannetaan työturvallisuuskäytäntöjä säännöllisesti.
Turvallisuus on koko organisaation yhteinen asia
Organisaation johdolla on avainasema vastuullisen ja ennakoivan asenneilmapiirin sekä yleisen turvallisuuskulttuurin luomisessa ja ylläpitämisessä. Johto näyttää esimerkkiä sitoutumalla turvallisuuteen kaikilla organisaation tasoilla. Parhaimmillaan sitoutuminen näkyy viestinnässä, resursoinnissa, koulutuksissa ja jatkuvan parantamisen tavoitteessa.
Turvallisuus ja riskienhallinta ovat kuitenkin perustavanlaatuisesti koko organisaation yhteisiä asioita. Jokaisen työntekijän on oltava tietoinen keskeisistä turvallisuusriskeistä ja niiden hallinnasta sekä osallistuttava aktiivisesti yhteisen turvallisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen.
Tavoitteena vahva, yhteinen turvallisuuskulttuuri
Koska turvallisuuden tavoite on kaikkien yhteinen, tuloksellinen turvallisuusjohtaminen edellyttää avoimuuden ja aidon yhteistyön edistämistä työntekijöiden ja eri yksiköiden välillä. Yksi tärkeimmistä työkaluista tehokkaan turvallisuusjohtamisen toteuttamisessa onkin koko henkilöstön kattava turvallisuuskulttuuri.
Vahvan, yhteisen turvallisuuskulttuurin luominen edellyttää, että turvallisuudesta tehdään olennainen osa organisaation arvoja ja toimintatapoja. Turvallisuuskulttuuriin kuuluu avoin ja läpinäkyvä viestintä, jossa työntekijät voivat tuoda esiin huolenaiheensa ja ehdottaa parannuksia ilman pelkoa seurauksista. Avoimuuteen perustuvassa ilmapiirissä tietoa myös jaetaan aktiivisesti ja turvallisuuteen liittyvät päätökset ovat kaikkien nähtävillä.
Osallistavassa turvallisuusjohtamisessa työntekijät otetaan aktiivisesti mukaan turvallisuuskäytäntöjen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tietoa voidaan kerätä ja jakaa monin eri tavoin, esimerkiksi yhteisillä viestintäfoorumeilla ja palautekanavissa, kokouksissa ja turvallisuuskoulutuksissa. Työpaikkakohtaisia riskejä voidaan arvioida yhdessä työntekijöiden kanssa ja huomioida heidän havaintonsa ja ehdotuksensa turvallisuustoimenpiteiden suunnittelussa.
Turvallisuuden parantaminen on mahdollista vain silloin, kun havaittuja ongelmia tuodaan aktiivisesti esiin ja organisaation jokainen porras sitoutuu puutteiden korjaamiseen. Päävastuu turvallisuuskulttuurin kehittämisestä ja ylläpitämisestä on johdolla, mutta sen toteutuminen vaatii taakseen kaikkien työntekijöiden panoksen.