Mitä on työturvallisuus?

Työturvallisuus on olennainen osa työelämää ja työhyvinvointia. Se käsittää kaikki ne välineet, toimenpiteet ja käytännöt, joilla pyritään varmistamaan työntekijöiden fyysinen ja henkinen turvallisuus työpaikalla. Työturvallisuuden tavoitteena on ehkäistä työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä tai työympäristöstä johtuvia terveyshaittoja.

Työturvallisuus ei ole vain lakisääteinen velvollisuus, vaan se on myös tärkeä osa vastuullista yritystoimintaa ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistämistä. Se kattaa laajan kirjon erilaisia osa-alueita, kuten

• fyysinen työympäristö: työtilojen, koneiden ja laitteiden turvallisuus
• ergonomia: työpisteiden ja -välineiden suunnittelu työntekijän hyvinvointia tukien
• riskien arviointi ja hallinta: työympäristön ja -tapojen jatkuva arviointi ja kehittäminen
• koulutus ja perehdytys: työntekijöiden riittävän osaamisen varmistaminen turvalliseen työskentelyyn
• työaika ja työn kuormittavuus: stressinhallinta sekä työn ja levon tasapainon varmistaminen sekä
• henkinen turvallisuus ja työsuojelu: työpaikkakiusaamisen ja häirinnän ehkäisy.

Työturvallisuus on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista ja yhteistyötä sekä työnantajalta että työntekijöiltä. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin muun muassa vähentyneinä työtapaturmina, läheltä piti -tilanteina ja sairauspoissaoloina sekä parantuneena työtehona ja työhyvinvointina.

Työturvallisuuden keskeiset haasteet 2020-luvulla

2020-luku on tuonut mukanaan uusia haasteita työturvallisuuden varmistamiseen. Samalla kun perinteiset työturvallisuusriskit ovat edelleen läsnä, uudet työn tekemisen tavat ja teknologiat ovat luoneet uudenlaisia uhkia työntekijöiden turvallisuudelle ja hyvinvoinnille.

1. Uudet teknologiat ja materiaalit: Uuden teknologian, uusien materiaalien ja tekoälyn yleistyminen työpaikoilla tuo mukanaan uusia, osin vielä tuntemattomia riskejä, joiden hallintaan tarvitaan uudenlaista osaamista.
2. Digitalisaatio ja kyberturvallisuus: Yhä useampi työ on riippuvainen digitaalisista järjestelmistä. Tämä on lisännyt kyberturvallisuuden merkitystä osana työturvallisuutta. Tietoturvariskit ja digitaalinen stressi ovat uusia uhkia työntekijöiden hyvinvoinnille.
3. Etätyön yleistyminen: COVID-pandemian myötä etätyöstä tuli monille arkipäivää. Tämä on tuonut haasteita etenkin ergonomiaan, työajan hallintaan ja henkiseen hyvinvointiin liittyen. Työntekijöiden kotitoimistojen turvallisuuden varmistaminen on noussut uudenlaiseksi haasteeksi.
4. Monimuotoiset työyhteisöt: Työpaikkojen monikulttuurisuus ja ikärakenteen muutokset tuovat haasteita viestintään, viestintäkanavien valintaan ja yhteisten turvallisuuskäytäntöjen luomiseen.
5. Psykososiaalinen kuormitus: Työelämän nopea muutostahti, jatkuva oppimisen vaatimus sekä työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen lisäävät henkistä kuormitusta. Työuupumuksen ennaltaehkäisy on kasvava haaste monella toimialalla.

Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii työturvallisuuskäytäntöjen jatkuvaa päivittämistä, uudenlaista osaamista ja tiivistä yhteistyötä työturvallisuudesta vastaavien tahojen välillä.

Toimialakohtaiset erot työturvallisuuden painotuksissa

Vaikka työturvallisuuden perusperiaatteet ovat universaaleja, eri toimialoilla on omat erityiset haasteensa ja painopisteensä työturvallisuuteen liittyen.

Toimialakohtaisten erojen ymmärtäminen on tärkeää, jotta työturvallisuustoimenpiteet voidaan kohdistaa tehokkaasti kunkin alan erityisiin riskeihin ja haasteisiin. Tämä vaatii jatkuvaa riskien arviointia ja toimialakohtaista työturvallisuuden erikoisosaamista.

Kenen vastuulla työturvallisuus organisaatiossa on?

Työturvallisuus on kaikkien organisaation jäsenten yhteinen asia, mutta organisaation eri tasoille jakautuu myös erityisiä vastuualueita. Työterveyslain mukaan päävastuu työturvallisuudesta on työnantajalla.

Työnantajan vastuulla on

• luoda ja ylläpitää turvallista työympäristöä
• tunnistaa ja arvioida työpaikan riskejä
• laatia työsuojelun toimintaohjelma
• perehdyttää ja kouluttaa työntekijät turvallisiin työtapoihin
• hankkia tarvittavat suojavarusteet ja valvoa niiden käyttöä sekä
• seurata työturvallisuuden toteutumista ja reagoida epäkohtiin.

Työntekijöiden vastuulla on

• noudattaa annettuja turvallisuusohjeita ja -määräyksiä
• käyttää määrättyjä suojavarusteita
• ilmoittaa havaitsemistaan vaaroista ja epäkohdista sekä
• huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta.

Organisaatiossa on myös erityisiä työturvallisuuteen liittyviä rooleja, kuten työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelupäällikkö edustaa työsuojeluasioissa työnantajaa, työsuojeluvaltuutettu työntekijöitä.

Vaikka laki määrittelee vastuut pääkohdittain, käytännössä työturvallisuuden toteutuminen vaatii aina koko organisaation sitoutumista. Parhaimmillaan turvallisuuskulttuuri on niin vahva, että jokainen työntekijä kokee olevansa vastuussa niin omasta kuin muidenkin turvallisuudesta. Tällaisen kulttuurin luominen ja ylläpitäminen on johdon keskeinen tehtävä.

Työturvallisuutta parantavat työkalut

Työturvallisuuden parantamiseen on kehitetty lukuisia työkaluja ja menetelmiä, jotka auttavat

• tunnistamaan riskejä
• ehkäisemään onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita sekä
• edistämään turvallisia työtapoja.

Esimerkiksi IoT-pohjaisiin seurantajärjestelmiin sisältyy nykyään monenlaisia sensoreita ja älylaitteita, jotka monitoroivat työympäristön olosuhteita ja ilmoittavat esimerkiksi ilmanlaatuun, melutasoon ja lämpötilaan liittyvistä poikkeamista.

Keskeisenä työkaluna voidaan hyödyntää myös ohjelmistoratkaisuja, jotka auttavat keräämään, analysoimaan ja hyödyntämään työturvallisuuteen ja riskeihin liittyvää tietoa sekä hallitsemaan henkilöstön pätevyyksiä ja osaamista. Digitaaliset tarkastuslistat ja automatisoidut muistutukset auttavat organisaation henkilöstöä reagoimaan ajallaan esimerkiksi havaittuihin poikkeamiin ja umpeutuviin pätevyyksiin.

Turvallisuustyötä ohjaavia ja helpottavia ohjelmistotyökaluja löytyy esimerkiksi omaa toimialaa ja organisaatiota koskevien riskien arviointiin ja hallintaan, poikkeamailmoitusten tekemiseen ja niihin reagointiin, henkilöstön pätevyyksien hallintaan sekä henkilöstön perehdytykseen ja kouluttamiseen. Nykyaikaisilla työkaluilla työntekijät voivat raportoida havaintojaan helposti mobiilisovelluksella, ja havainnoista voidaan luoda erilaisia koonteja ja raportteja turvallisuutta parantavan päätöksenteon pohjaksi.

Uusi teknologia, tekoäly ja koneoppiminen tarjoavat erittäin kiinnostavia mahdollisuuksia kerätyn tietomassan analysointiin ja siitä oppimiseen. Älykkäät järjestelmät löytävät datasta täysin uusia riippuvuuksia ja voivat auttaa turvallisuuden parantamisessa monella eri tasolla. Tekoäly voi jatkossa myös tehostaa ja helpottaa vaaratilanneilmoittamista sekä erilaisia riskiarviointeja päivittäisessä työssä.

Tekoälyn hyödyntäminen korostuu erityisesti laajoissa ja kokonaisvaltaisissa järjestelmissä, joiden tietokannoissa on käytettävissä samaan asiaan liittyvää dataa erilaisista näkökulmista. Tällaisen datan analysoinnissa kone on merkittävästi ihmistä tehokkaampi.

Hyvän ohjelmistoratkaisun ja huolella mietityn prosessin yhdistelmä helpottaa ja tehostaa työturvallisuuteen liittyvien havaintojen kirjaamista, analysointia ja hyödyntämistä sekä toimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa. Työkalujen on tärkeää olla helppokäyttöisiä, jotta henkilöstön tulee todella käytettyä niitä. Lisäksi on varmistettava, että kerättyä dataa käytetään eettisesti ja tietosuojalainsäädäntöä noudattaen.

Työturvallisuuden tulevaisuuden näkymät

Työturvallisuuden kenttä on jatkuvassa muutoksessa teknologian kehittyessä ja työelämän muuttuessa. Tulevaisuudessa voimme odottaa esimerkiksi

1. tekoälyn ja koneoppimisen laajempaa hyödyntämistä esimerkiksi riskien tunnistamiseen ja ennustamiseen tähtäävissä analyyseissa sekä työntekijöille personoiduissa turvallisuussuosituksissa
2. biometrisen datan hyödyntämistä esimerkiksi työntekijöiden väsymyksen ja stressin seurannassa ja työpaikkojen ennakoivassa terveydenhuollossa
3. robotiikan ja automaation lisääntymistä vaarallisissa töissä, esimerkiksi ihmisten korvaaminen erityisen riskialttiissa tehtävissä sekä ihmisen ja robotin yhteistyön turvallisuuden varmistamisessa
4. lisätyn todellisuuden (AR) käyttöä työturvallisuudessa esimerkiksi reaaliaikaisissa turvallisuusohjeissa sekä virtuaalisissa turvallisuuskoulutuksissa ja -harjoituksissa
5. ympäristöystävällisen työturvallisuuden korostumista esimerkiksi kestävän kehityksen periaatteiden integroinnissa työturvallisuuskäytäntöihin sekä ympäristöystävällisten suojavarusteiden ja -materiaalien kehittämisessä
6. globaaleja työturvallisuusstandardeja kansainvälisten standardien yhtenäistyessä ja läpinäkyvyyden lisääntyessä toimitusketjujen työturvallisuudessa sekä
7. psykososiaalisen turvallisuuden korostumista mm. mielenterveyden tukemisessa osana työturvallisuuskäytäntöjä sekä henkisen hyvinvoinnin seurannan ja tukemisen uusina työkaluina.

Tulevaisuuden työturvallisuus on todennäköisesti entistä proaktiivisempaa, dataohjautuvampaa ja kokonaisvaltaisempaa. Samalla on tärkeää muistaa, että teknologia on vain työkalu ja että työturvallisuuden kulmakivinä pysyvät edelleen ihmisten sitoutuminen, koulutus ja koko organisaation kattava turvallisuuskulttuuri.

Lue lisää

Turvallisuusjohtaminen: mitä se on ja miten sitä kehitetään?

”Safety first” säästää kustannuksia ja parantaa tuloksentekokykyä

Turvallisuus on tekoja, ei tilastoja